Mi'ira mülo'u sünain sukuaippa wayuu

Mi'ira mülo'u sünain sukuaippa wayuu (alijunaiki: Festival de la Cultura Wayuu) tü palajatkat mi'ira sünain sukuaippa wayuu ainjunusu so'u tü Juyaakat 1984 süpüla aneeka tü Majayütkat(Señorita), süchikijee ainjunusu suchukua'a so'u tü juyakat 1985 sünain su'uyashe Ichitkii; otta müsia so'u tü juyakat 2006 ekerotusu sulu'u Anajatkaa Sukuaippa Mmakat Kolompia (Patrimonio Cultural de Colombia).

Shia eein outkajaain Sukuaippa Shimi'irakaa Wayuu, tü ma'aka ainjunusu Maayo'ulü chaa Ichitkii, sunain tü Sukuaippa Shimi'irakaa Wayuu antusu Wayuuirua eke eein chaa wattapüna chaya Wajiira Wenesueela (Suuria) müsi'aKolompia; Tü Shimi'irakaa Wayuu so'ü Sukuaippa aainjunusu juyawai; apünuinsu ka'i sumaa tü makaa, sunain tü sukuwaitpaa shimi'irakaa Wayuu outkajaasu süpüshua'ale shiyataain Wayuu müin sain Ekawakaa, Suwatira puliiku, Majayut, Ashanajirawaa, aashaja so'ü sukuaippa Wayuu, tü yonnaka siia supüshua'a mmakat.

Tü shiatakaa'out shimi'irakaa Wayuu chaa Süchipkii shiia supüla nnojola motüin ain Sukuaippa Wayuu, ekiraja atijekaa, akujaa sumüin alijuna jamüin wakuaippa. Sünain tü maa aka ainjunusu chaa Süchipkii maimaa lümaa eein jutkamüin Wayuu sunain aainja Sui, Susu, Kanasü, Ashempala siia eke eein aainjünüsü sütüma Wayuu. Ainjunusu eküülü asijuushi kaa'ula (Asado de Chivo), susha kaa'ula (Sangre de Cabra), Shiülain kaa'ulaa jee anneerü (Friche).

Wattachompaa maali, apünusu shiira kaasha achuwajaasu luusa so'ü lümakaliiru; kaleoü eesü emijawa eke eein shimi'iraa Wayuu, aipa'a eesü ekawaa, eesü aainjaa Sukuaippa wayuu tü ouktaa, majayut, asürütnaa, ayulaa jiipü. Eesü emijawa so'ü kaa'ulayawaa (Tü shia supüla anawa so'ü mürutka siia anaa atpain), eesü Yonna (Tü Shia supüla anaawa so'ü ayulee, ajattaa asürunna majayut)

Eesü ayoujirawa so'ü awawajie siia eirajaa sükaa: Kaasha, Taliraai, Wontoloyaa, Turompaa siia maasi; tü atijuska eirajusu so'ü Sukuaippa, eirajunusu suchikeje maleiwa, püloui, juya, kaikai jee kashikai.

Shiia tü Ainjunaka Sunain Sukuaippa Shimi'iraka Wayuu

Eiyalaa Shí'inain Wayuu (Muestra de la Artesania): Jieyuuka eiyalasu shiatain sumüin ananajusukaa, eesü Wayuunkeera, Asheinpalaa, Susu, Süi, kanasü siia eke ein sumaa, tü wayuu ekirajasu alijuna siia eke matijain einaa.

Eiyalaa Shiküinpüle Wayuu (Muestra de la Gastronomía): Jieyuuka alakajaasü eküülü sumüin alijuna siia eke ein outkajaasü sünain ananajaa: Ekitnusu kaa'ulaasiia anneerü asijuushi, Shiulain jurichii, süsha kaa'ula siia Anneerü Jime, siina, Uujolü, yajaushi, laüjat, waa'a, suchuwala, Sawa, poi, itojot, shiruuna, shaapülaana jee ai sümaa seepü.

Eiyalaa Jamüin Sainjala Wayuu (Muestra de la Cultura en Cuentos): Tü jintüikalirú eiyatusu jamüin Sukuwaitpaa wayuu sumaiwa, yoótusu so'ü alataka sumúin apüshika

Yonnaka (Danzas): Eesü piamaa Sukuwaitpaa shioünajie Wayuu; 1.- tü Yonna: Shiia ein ayonnajashi chií toolo'kai siia jietka, chií toolo'kai nüsapoujeshi siia jietka awatasu palajana nunain siiré nujutüin sutuma; 2.- Tü Kaa'ulaayaa: Shiia ein ayonnaja so'ü anaa akuwaitpaa sunain atpainka siia murutka

Majayut (Señorita): Shiia ein ayoujirasu jieyuuka so'ü atijaa Sukuwaitpaa Wayuu, sunain tú maa aka achajanusu wane majayut ee atijashaanuin so'ü sukuaippa wayuu, antusu jieyuu chejee Wajiira chaa Wenesueela (Suulia) siia Kolomwia; jutkamusu yalaa, arajunusu so'ü asakitnusu wayuunaiki, asakitnusu so'ü sukuwaitpaa Wayuu, sukanajapaa eesü ekawa mioü eesü asaa chirinchi.

Ayoujiraa (Competencia): Sunain tü eesü ashanajirawa, eesü suwatiraa amaá, eesü yoóta so'ü sukuwaitpaa wayuu; ayoujirasu wayuu so'ü eiraja sumaa kasha, tariraü, wontoloyaa siia turompaa, tü laa'úlaayuuko ayoujirasu so'ü yoóta suchikeje alataka sumaiwa siia alataka joolü.

Emijaa sunain Atkaa (Juegos de Lucha): Sunain tü eesü emijaa so'ü katchenkai, atkasu so'ü akanajaa sutchen toolo, tü maáka emijunusu jintulüiwa siia jimaipaa niia.