Mi'ira mülo'u sünain sukuaippa wayuu

Wayuu Einusu

Shiatain Wayuu

Mi'ira mülo'u sünain sukuaippa wayuu (alijunaiki: Festival de la Cultura Wayuu) tü palajana mi'iraka sünain sukuaippa wayuu ainjunusu chaa Juyaa 1984 süpüla achajawa tü Majayut (Señorita), süchikijee ainjunusu suchukua'a cha juya 1985 sünain su'uyashe Ichitkii; otta müsia sünain juya 2006 ekerotusu sulu'u Anajat'kaa Sukuwaitpaa Mmakat Kolomwia (Patrimonio Cultural de Colombia).

Shia eein outkajaain Sukuwaitpaa Shimi'irakaa Wayuu, tü ma'aka ainjunusu Mayooulü chaa Ichitkii, sunain tü Sukuwaitpaa Shimi'irakaa Wayuu antusu Wayuuirua eke ein chaa wattapüna chaaya Wajiira Wenesueela (Suuria) siia Kolomwia; Tü Shimi'irakaa Wayuu so'ü Sukuwaitpaa ainjunusu juyaawai; apünuinsu kai sumaa tü makaa, sunain tü sukuwaitpaa shimi'irakaa Wayuu outkajasu supüshuwale shiyatain Wayuu müin sain Ekawakaa, Suwatira puliiku, Majayut, Ashanajirawa, aashaja so'ü sukuwaitpaa Wayuu, tü yonnaka siia supüshua'a mmakat.

Tü shiatakaa'out shimi'irakaa Wayuu chaa Süchipkii shiia supüla nnojola motüin ain Sukuwaitpaa Wayuu, ekiraja atijekaa, akujaa sumüin alijuna jamüin wakuwaitpaa. Sunain tü maáka ainjunusu chaa Süchipkii maimaa lümaa ein jutkamüin Wayuu sunain ainja Sui, Susu, Kanasü, Ashempala siia eke ein so'ü Wayuu. Ainjunusu ekülü asijushi kaa'ulaa (Asado de Chivo), sushaa kaa'ulaa (Sangre de Cabra), Shiülain kaa'ulaa jee anneerü (Friche).

Wattachompaa maali, apünusu shiira kashaa achuwajasu lüsaa so'ü lümaakaliru; kaleoü eesü emijawa eke ein shimi'iraa Wayuu, ai'paa eesü ekawa, eesü ainjaa Sukuwaitpaa wayuu tü ouktaa, majayut, esürutna, ayuula jiipü. Eesü emijawa so'ü kaa'ulaayawa (Tü shiia supüla anawa so'ü mürutka siia anaa atpain), eesü Yonna (Tü shiia supüla anaawa so'ü ayulee, ajat'taa asürutna majayut)

Eesü ayoujirawa so'ü awawajie siia eirajaa sükaa: Kasha, Tariraü, Wontoloyaa, Turompaa siia maasi; tü atijuska eirajusu so'ü Sukuwaitpaa shi'iriku, eirajunusu suchikeje ma'leiwa, pülowi, juyaa, kaikai jee kashikai.

Shiia tü Ainjunaka Sunain Sukuwaitpaa Shimi'iraka Wayuu

Ashempala

• Eiyalaa Shí'inain Wayuu (Muestra de la Artesania): Jieyuuka eiyalasu shiatain sumüin ananajusukaa, eesü Wayuunkeera, Ashempalaa, Susu, Süi, kanasü siia eke ein sumaa, tü wayuu ekirajasu alijuna siia eke matijain einaa.

• Eiyalaa Shikapüle Wayuu (Muestra de la Gastronomía): Jieyuuka alakasu ekulü sumüin alijuna siia eke ein outkasu sunain ananaja: Ekitnusu kaa'ulaa siia anneerü asijushi, Shiulain jurichii, Sushaa kza'ulaa siia Anneerü, Jimee, Uujolü, Shirunaa, Chaapülana jee Aii sumaá sepü.

• Eiyalaa Jamüin Sainjala Wayuu (Muestra de la Cultura en Cuentos): Tü jintüikalirú eiyatusu jamüin Sukuwaitpaa wayuu sumaiwa, yoótusu so'ü alataka sumúin apüshika

• Yonnaka (Danzas): Eesü piamaa Sukuwaitpaa shioünajie Wayuu; 1.- tü Yonna: Shiia ein ayonnajashi chií toolo'kai siia jietka, chií toolo'kai nüsapoujeshi siia jietka awatasu palajana nunain siiré nujutüin sutuma; 2.- Tü Kaa'ulaayaa: Shiia ein ayonnaja so'ü anaa akuwaitpaa sunain atpainka siia murutka

• Majayut (Señorita): Shiia ein ayoujirasu jieyuuka so'ü atijaa Sukuwaitpaa Wayuu, sunain tú maáka achajanusu wanne majayut ee atijashanuin so'ü sukuwaitpaa wayuu, antusu jieyuu chejee Wajiira chaa Wenesueela (Suulia) siia Kolomwia; jutkamusu yalaa, arajunusu so'ü asakitnusu wayuunaiki, asakitnusu so'ü sukuwaitpaa Wayuu, sukanajapaa eesü ekawa mioü eesü asaa chirinchi.

• Ayoujiraa (Competencia): Sunain tü eesü ashanajirawa, eesü suwatiraa amaá, eesü yoóta so'ü sukuwaitpaa wayuu; ayoujirasu wayuu so'ü eiraja sumaa kasha, tariraü, wontoloyaa siia turompaa, tü laa'úlaayuuko ayoujirasu so'ü yoóta suchikeje alataka sumaiwa siia alataka joolü.

• Emijaa sunain Atkaa (Juegos de Lucha): Sunain tü eesü emijaa so'ü katchenkai, atkasu so'ü akanajaa sutchen toolo, tü maáka emijunusu jintulüiwa siia jimaipaa niia.