Wayuunkeera
Wayunkeera (alijunaiki: muñeca de barro) sükorolopü'üsü wayuu jimo'otnuu sutuma nei otta müsia noushinuu paala sümaiwa.
Sukumajia
[anaataa | anaatawaa suurala]Tü wayuunkeeraka atükünüsü süka pootshi, shai (wane mma ipajatüirü), siruwa, taai, otta mataasia aainjünüsu jüka patsuwa, si'ichi, müsia malaira; kashe'einyaasü ji'ipa kuluulu atumawaa. Tü wayunkeerakalü akumajünüsü julu'u juyaakuwain mürülü tü eekalü jupa'a mmapa'akat je müsia jütapa'apalü wayuu, kachirayaasü; ke'iyotkiisu jüpüla naa tepichikana watta ka'i nayaawatüinjatuin tü nakuwa'ipakalü julu'u wayuuin naya juulia jooyajüin naya.
Saashi wayuu la'ülaa müinka saa'in Dorila Echeto:[1]
Tü wayuunkeeraka wemirapü'üsü icha sümaiwa sutuma woushi suulia watalejüin tü wuinka otta suulia wemeronajaajüin sulu'u tü laaka eere nashijaain.
Waneepia eetüjülia tü shaitaakalü je tü nemi'irakat naa wayuukana, shia wane e'iyatakat nakua'ipa naa wayuukana, yaayaa aashajaainjanan waya süchiki tü wayunkeerakalü, süka ayatayülinya shia, süka eein naa jieyuu ekirajaakana sünain, naa eyüükana, naa oushuukana, nekirajüin nachooin, naikeyuu, je naa naikeyuukana nekirajüin nachooin, ayatayülaja'a nekirajüin anain naa jieyuu eekana maa'ulu. Wayaawata aa'ulu sünain shiain wa'yataain ayatüinjatüin watüma tü wayunkeerakalü jee shi'nnaajünajatüin tü nakua'ipakat naa wayuukana sükajee, ne'rajüinjatüin shia naa tepichi, majayünnü eekana maa'ulu otta naa iseyüülikana'aya, naa nnojoliyüliikana'aya jeme'in.
¿Ayatayüliya saa'in pümüin e'nnaajünüin nakua'ipa naa wayuukana süka tü wayuunkeerakalü?
Eesü sulu'u wane mmairua eere nnojolüipain saainjünüin tü wayunkeerakalü, motüsü aa'inyüü, nnojolüitpa eein wane anashii eeinjatüle nekirajünüin naa tepichi jieyuuchenkana, süka no'unüinnapain naa jieyuukana alijunapiapa'amüin. Süka kepiainapain naa jieyuukana sa'aka alijuna, nnojolüitpa jalainjatüin naainjüin tü wayunkeerakalü, süka saainjünüin nepiapa'a naa wayuukana, sotpa'a wane laa, eere anain ma'i aainjaa shia, süka shianya süpülajatüinya. Maa'ulu yaa, tü wane kasa motuukalü atüma tü wayunkeerakalü shia tü shimi'irakat alijuna: tü munyeekakalüirua, tü patineetakalüirua, otta waneeirua shimi'ira tü alijunakalüirua.
Wayuunkeera süpüla a'laüle'era aa'in
[anaataa | anaatawaa suurala]
Tü wayuunkeeraka naa jieyuuchenkana nayaawatüin naa'in sutuma süküjala nei otta müsia noushi, sükajee nayain naa jieyuukana naa atüjaka achiawaa nachoinyuu suulia wane kasa mojusu namüin. Naa tepichikana jieyuu atüjashii sünainjee emi'ijaa süka tü wayuunkeeraka, jüka jamüin, tü wayuunkeeraka nnojotsü ko'upünaain suulia aturaanüin otta müsia suulia majutuin wayuu namüin. Süka tü wayuunkeeraka, naa tepichikana jieyuu nayaawatüin nakua'ipa shi'iree kojutuinjatüin namüin natapa'ala otta müsia shi'iree nnojoluinjatüin jooyajüin naya sümüin wayuu.
Tü wayuunkeeraka nnojotsü ko'upünaain, kapü'üsü süsapainpünaa otta müsia sütünaka antüsü ne'e sünain süsatala, müsü sukua'ipa süpüla nnojoluinjatüin jooin wayuu namüin naa tepichikana emi'ijaaka süka. Jaashin jüküjala wayuu, paalale'eyan tü wayuunkeeraka kasalajasü otta amaunnajüi ma'aka juyo'ujireennüin sümaa su'upünaa wayuu.
Ekirajüsü tü laülaakalü
[anaataa | anaatawaa suurala]Tü laülaakalü sünain süpüshua'a tü saa'inrakalü ka'iwai, maa aka saa'in ashijawaa sulu'u tü laakalü, eere saainjünüin wainma kasa; süka nayain atüjain naa laülaayuukana nekiraja anainrü sünain jamüinjatüin saainjia wane wayunkeera. Asaajünüsü tü pootshikalü eeje tü laakalü, süka jamüin sulu'u tü laakalü chü'ütsü tü pootshikalü sütüma tü wuinkalü sainyakalü juya, ayu'unnusü suulia tü sa'atacheinkalü wunu'u, süpana wunu'u, ipachein, süpüla uleinjatüin tü pootshikalü je anainjatüin atüka shia. Kettaapa tü pootshikalü, akumajünüsü shikii tü wayunkeerakalü palajana, nnojotsü ashatünüin shikii wayuu süpüla e'iyatia nojut naa wayuukana, shia atanüka shikii mürülü. Eesü süpüla süshatünüin shiki wawaachi, shikii kulu'u, otaa eekai eein ne'e. Tü wayunkeerakalü kaüliijanasü atümaa.
Süchikijee tia, aainjünüsü tü sütünakiikalü sümaa tü sütünakalüirua. Majapüsalü je mejepirasalü, sükajee tia jutatsü tü sütünakalüirua waneepia maa aka sujuuptüinjatkai wane kasa, miyo'uyuuinjatü tü süchirakalüirua, ko'otüinjatü je yaletüinjatü. Motsosü tü süsapükalü motsosü je sünainjeesü tü süsee'eru'u jerutkalü je ja'yakalü ma'in, tü süpü'ükalüirua masapainsalü je mo'uuisalü, kapü'üsü ne'e, je sünain eesü shiyaawase tü e'iruukalü, süpüla nnojolüinjatüin motüin saa'in tü aainjüsükalü sünain jaleje'ewalin shia.
Paalale'eyan saashin wayuu maka koupünaale wane wayuunakeera eesü süpüla eein mojujirawaa sünainjee, süka jamüin nnojotsü emi'ijaanüin süka su'upunaa wayuu otta müsia süka sukua'ipa, sükajee tia, ayataleesü waneepia sutuma wayuu, nnojotsü koupunaain, matünasat otta masa'asat atumawaa. Maka koupunaale atumawa eesü süpüla eein wane mojujirawaa otta mapan wane amaünnajawaa.
La wayuunkeera
[anaataa | anaatawaa suurala]Como juguete tradicional de la cultura wayuu tiene un gran fundamento, ya que a través de su elaboración deja un aprendizaje significativo, transmitido de generación en generación a todas las niñas de nuestro pueblo, las abuelas (toushi) son las encargadas de guiar con sabiduría este oficio. Creemos que nuestra obligación es difundir por todos los medios que estén a nuestro alcance nuestros usos y costumbres, salvaguardando así, para las nuevas generaciones futuras.
Se cuenta que anteriormente darle rostro a una wayuunkeera podría ocasionar malentendidos y disgustos entre los wayúu, ya que no se debe jugar con el rostro humano ni con su cuerpo, por tal motivo, las wayuunkeera no tienen rostro, brazos completos ni piernas completas. En el caso de darle rostro a una wayuunkeera y compararla con una persona, podía terminar en una ofensa que se arreglaba mediante una indemnización o amaünnajawaa.
Elaboración de la wayuunkeera
[anaataa | anaatawaa suurala]En sus quehaceres cotidianos dedican su tiempo para explicar paso a paso la elaboración de la muñeca de barro. Un lugar apropiado es en el jagüey (laa) ya que allí se encuentra una fuente de agua la cual es utilizada para amasar el barro (pootshi) hasta darle la figura deseada, las ancianas resaltan a sus nietas, que deben colocar collares, darle forma definida a los senos y colocar el clan (e'irukuu) en las piernas, para que jamás pierdan su identidad.