Wayuu

Wayuuirua sünain alapajaa cha Wajiirü

Wayuu (alijunaiki: "Guajiro", hombre poderoso, persona) naya naa wayuukana koumainka mmakalü Wajiira, palaamüin shi'ipoujee palaaka Kariiwe iipünaa sünain mmakalü Kolompia jee müsia mmakalü Wenesuweera; akatajaanüsü noumain natuma naa alijunaka cha sümaiwa, akatsa'a namüin naa wayuukana nnojotsü kasa eekai akatajaain nakuwa'ipa suulia noumain.

Naa wayuukana naya müinma yaa naa kojuyaka akuwa'ipa sainküinpünaa tü mmakalü, sükajee mainmain naya soo'opünaa tü mmakalü. Kawachirasü nanülia naa wayuukana cha'ya wattapünaa eere antüin süchikuwa nakuwa'ipa chamüinree Marakaayamüin otta müsia Süchimmamüin.

Süchiki nouyasee naa wayuukana soo'opünaa tü noumainka

Laülaa wayuu alatitka tü e'irukuuko

Naa wayuukana naya naa mülo'ushiikana wayuu kepiakana sulu'u mmakalü Wajiira, süpülapünaa sükumajaanüin Kolompia otta müsia Wenesuweera. Müinma yaa naashin naa ayaawajüshiikana wayuu sulu'u Kolompia DANE no'u chi juyakai 2019, eeshi maka 380.460 wayuuirua. Otta naa wayuukana sulu'u mmakalü Suuria, Wenesueela, saashin naa ayaawajütka wayuu INE, eeshi maka 413.437 wayuuirua.

Sulu'u mmakai Suuria nasawatüin tü 8% wayuuirua eekalü kepiain soo'opünaa mmakalü, kepiashii naya sulu'u mmakalüirua kanüliaka: Maara, Almirante Padilla, Marakaaya, Jesús Enrique Losada, Rosario de Perijá, Machiques jai'tairua chapünaa Catatumbo, Cabimas jee müsia Karaaka. Otta sulu'u tü mmakalü Wajiira, soo'opünaa Kolompia, nasawatüin tü 48% wayuuirua kepiakana sainküinpüna mmakalü, makatka Barrancas, Distracción, Fonseca, Maiko'u, Ichitkii, Akuwalu'u jee Süchiimma. Naa wayuukana aashajaashi wayuunaiki, tia shia nanüiki waneepia süpüla yoota namaa naa waneeirua. Eeshi naa eekai atüjaain aashajawaa alijunaiki, müinka naa tepichikana otta naa jima'aliikana jee majayutnuukana sutuma nekirajaanüin süka alijunaiki. Müinma yaa eeshi wayuu eekai nnojoluipa'a aashajaain wayuunaiki, sükajee a'wanajaain tü akuwa'ipaka, isasü jo nachiki yoota namaa naa natuushinuukana jee noushinuu cha'aya Wajiirapünaa.

Naa wayuukana koumainshi jee eesü e'irukuu nama'ana süpüla kayaawasein jee kojutuin nakuwa'ipa namüin napüshi, sünain tia akuwa'ipaka naya naa jieyuukana naa alatitka tü e'irukuuka sümüin süchonyuu. Tü e'irukuuka kayaawasesü süka wanee ejeerajuushi otta eesü amuuyuu nama'ana sulu'u suumain nei.

Süchikuwajee wunu'upanaka jee mmakalü cha'aya wajiira

Laa otta jamüche'e

Mma cha'aya aluwalu'u

Mma eere nnojoluin juya

Saja'apüin noumain naa wayuukana sulu'u Kolompia shia 15.300 km², otta sulu'u mmakai Suuria shia 12.000 km2. Sulu'u noumain naa wayuukana mainma sukuwa'ipa chi juyakai otta tü wunu'upanaka sükajee eein mma eekai iipünain jee eekai wunaapüin. Tü nayaawaseka süpüla apünajaa nia chi juyakai, nüntapa'a eeshi wayuu eekai nuusain tü na'apainka süpüla apünajaa maiki, kepeshuuna jee ai shialen. Tia ai'nüsü süpüla aapawaa nükoloin juyakai sümüin wayuu.

Mülo'u ma'in suumainka wayuu, o'ttusu chejee sotpa'ajee tü palaakalü Kariiwe jee müsia chejee ai'rainmaruu (Punta Gallina amünakalü), antüsü chamüin San Juan del Cesar cha'aya uuchipünaa jee cha Wenesuweera eesü wayuu eekai kepiain soo'opüna uuchikai Perijaa, makatka naa wayuu kepiashiikana Wayuuma'ana jee eesü jo wayuu cha'aya Machiques otta uuchimüinree. Sutuma tia, mainma sukuwa'ipa suumainka wayuu, eesü mma eekai josoin ma'in, eesü mma eekai jasaishaatain, eesü eekai waneepiain tü juyaka, makatka cha Awana jee Fonseca, sutuma tia wüittusü weinshi tü mmakalü.

Otta icha palaajee eesü mma eere nnojorüleein chi juyakai, antawaishi ne'e waneetua sünain juyaka, eesü mma eekai sotpain palaaka jee eesü mma eekai iipünain müinka Amurulu'u, Iichipa'a otta Makuira. Icha'ya sulu'u mmakai Suuria eesü wayuu eekai kepiain sotpa'apünaa palaakalü Kariiwe jee sa'ato'upünaa Lamuunakai Marakaaya. Piamasü süchii alatakaa soo'opünaa suumain wayuu, müinka saa'in chi Süchii Rankeriia (pejee sünain Süchiimma, Kolompia) jee chi Süchii Limuuna (pejee sünain karo'uya, Wenesuweera), otta eeshi chi süchii Kachirii jee waneeirua eekai motsoin.

Tü wunu'upanaka a'wanajaawaisü sutuma sütsüin tü wüinka, eesü eekai kekiirain wüin palaasü müinka tia manglares amünakalü; eesü yosu, jamüche'e, wuraichi, aipia jee wunu'u eekai asotüin soo'opüna mma eekai josoin jee eere alin shi'iree juya, süpüshuwa'a wunu'upanaka tia kojuyasü cha'aya palaapünaa sünain suumain naa wayuukana. Otta pasanainpüna sünain Wajiira, eesü wunu'u kekiiraka juya waneetua sünain juyaka, tia mmakalü anasü süpüla süsotuin wunu'u makatka tü majayut, monko, kane'ewa, ai, jee kasa eekai anain apünajünüin.

Otta müsia cha'aya uuchimüin, asotüsü wunu'u kekiiraka juya waneepia sutuma weinshin tü juyaka sutuma eein uuchi süpüla. Tü wunu'ukalüirua chapünaa mülo'u ma'in süsa'a, mülo'uyuu jee wüitüsü süpana waneepia. Uuchipünaa shia eere o'ttuin tü süchiikalüirua palantaka süpa'apünaa Wajiira, wuinka tia jemetüsü otta asünüsü sutuma wayuu.

Süchikü sünülia wayuu

Mma eere kepiain naa wayuunaka

Aashiajawaa 1769

Naashin naa achajaaka sukuwa'ipa wanee kasa chejee sümaiwajee, tü shikiika nakuwa'ipa otta nanüiki naa wayuukana shia tü Arawak. Tü arawak shia tü anüikika eetajütka süpülapünaa o'ttüin tü wayuunaiki, müsü sukuwa'ipa müshii naa e'raajaka süchikimaajatü. Naa aashajaaka arawak cha sümaiwa o'onooshi chejee Amasoonas (uuchimüin so'u Ameerika) süpüla nüntüin mapan sünain mmakalü Wajiira, nantaka'aka wajiiramüin süpüla naapaainjatüin shia.

Nantaiwa'a naa wayuukana icha sümaiwa, tü na'yataainka shia tü olojooka kasa süpüla neküinjatüin müinka saa'in irama jee mürülü eekai eejatüin soo'opünaa tü mmakalü. Sükajee nnojotpüin tü kaa'ulaka jee tü pa'akalüirua. Mapan, naa wayuukana naapaain sukuwa'ipa tü olojowaaka jime, jee apünajüshii naya eepa juya. Tü nakotchajaka mapan, na'wanajaain sümaa wayuu eekai ka'attian, süpüla tia, nalu'ujüin tü eekalü nama'ana, makatka ichii, jime, siina otta na'wanajaain süka ai, maiki otta süka eekai apünajuushin shia, aapünaa müsia namüin tü cho'ujaaka süpüla shiiwanain tü neküinka. Kakaliashii naa wayuukana sünain tia a'yanamajaaka eküülü jee sünain olojowaaka mürülü, süpüshuwa'a tia alatüsü süpülapünaa nentüin naa alijunakalüirua.

Nantaiwa'a naa alijunaka mapan, chejee Euroopa no'u chi siiküla XVI, antiraashi naya namaa naa wayuukana, eejana naa wayuu namaiwajatüka soo'opüna tü mmakalü, kojuyashii naya jee eejiraashi naya sümaa naa alijunaka suulia nasütünüin tü noumainka. Natüjaatülia aa'u nantüinjanain naa alijunaka nama'anamüin sutuma nanüiki naa outsu, lania jee sutuma nalapüin, aapitnüshii naya paala sutuma naseyuu. Sükajee tia, naa wayuukana nain'majüin noumain jee nnojoishi oonooin sümaa nachajaaka achiki naa alijunaka, mapan tia antirawaaka o'ttusu sünain wane ashutaa mülo'u no'u chi juyakai 1769 eere eipitnüin naa alijunaka otta a'ajünüsü nepia.

Naashin chi wayuukai Weildler Guerra, naa wayuukana nnojoishi emeejünüin sutuma alijuna, süka jamüin, eesü eejirawaa otta aashiajawaa, naa wayuukana na'inmajashaatüin tü noumainka. Shiaja'a ne'e mapan sukumajaanapan sünülia Wenesuweera jee Kolompia kasitka atuma sükatajaanüin noumainka, akatsa'a nnojotsü kojutuin tia akatajawaaka sümüin wayuu, ayatüshii ne'e naya waraituin jee kanüliain süpa'apünaa noumain.

Mainma kasa alataka namüin naa wayuukana, naa alijunaka nnojotsü nacheküin kojutuin ma'in nukuwa'ipa wane wayuu, na'anüülasü nujutu wayuu jee achumajushii sutuma eein washiraa sulu'u suumain wayuu. Naya aluwataweeshikana soo'opüna mmakalü, jee natke'erüin wayuu süchiirua nneerü jee süchiirua karalo'uta. Naa shikiipüko mmakalü Wenesuweera jee Kolompia mainma kasa naa'inraaka süpüla nasütüin nukuwa'ipa wayuu jee süpüla ma'awain naya suulia tü ni'irukuuko süpüla naju'ituin jee motuinjatüin naa'in tü suuralaka nakuwa'ipa sulu'up noumain.

Na'yataain naa wayuukana

Wayuu oikaasü

Wayuu sünain akotchajaa ichii

Mainma na'yataaka anain naa wayuukana müinma yaa, sükajee a'wanajaain sukuwa'ipa mmakalü otta müsia sukuwa'ipaka a'yatawaaka. Cha sümaiwa tü wayuukalüirua a'yataashi sünain epijaa mürülü jee apünajaa wunu'u na'atiain sulu'u na'apainrua otta nayüüjain. Tü epijaaka mürülü shia wanee a'yatawaa nashanala süchiirua alijuna, sükajee nayain naa antitka palajana tü mürütkalüirua makatka sa'in kaa'ula, anneerü, pa'a, katio'u, jee kasa süpüshuwa'a mürülü eekalü süma'ana wayuu müinma yaa. Otta süpülapünaa alijuna, naa wayuukana olojopü'üshi irama jee mürülü sainküinpünaa mmakalü, jee palaapünaa olojopü'üshi jime otta mapan na'wanajaapüin sümaa eküülü jo sümaa na'atiain wayuu uucheje'ewatkalüirua.

Shiasa'a mapan, antüshii naa alijunaka sümaa nakorolo, süchiiruajee tia naa wayuukana nashatüin otta noo'ulaküin sukuwa'ipa na'yataain naa alijunaka jee naapaain nakorolo alijuna süpüla nama'anainjatüin sünain nakuwa'ipa. Sutuma tia, yaleetajaasü najutu otta nawashirüin wayuu süpüla nee'iyatüinjatüin wanaa sümaa eein wanee alapajaa, ayulaa jiipü, mi'iraka otta wanee outkajawaa eere cho'ujaain shikiira kasa. Nakuwa'ipajaasü mapan tü epijaaka otta kama'anawaaka koroloirua.

Müinma yaa, naa wayuukana a'yataashi sünain eekai eein. Eeshi wayuu eekai ekirajüliin, tottoolü, pütchipü'üi, oikaalin jee mainma kasa na'yataaka anain wayuu so'uka'i. Naa wayuukana ekirajaashi mapan süpüla eejiraain naa'in sümaa alijuna suulia nnojorüleein wayuu eekai kekiin süpüla nakaalijain nüpüshi jee natunajütü. Eesü wayuu o'unaka wattamüin sünain a'yatawaa jee sünain ekirajawaa süpüla nanoutuin nakuwa'ipa, sutuma tia, na'aya wayuu eekai wattain akuwa'ipa jee nanülia sutuma tia.

Otta, eesü wayuu eekai a'yataain sünain aainjaa süi, katto'ui, susu, jee kasa aainjünaka süka ajapü natuma naa jieyuukana süpüla noikaain namüin naa alijunaka eekai kamalain amüin shia, jee na'aya eekai naluwataain wattamüin. Otta cha'aya Akuwalu'u eeshi wayuu a'yataaka sünain akotchajaa ichii.

Pütchi soo'omüin süchikimaajatü

• Proyecto para tener soporte de Wayuunaiki en Ubuntu Linux
• Constitución de la República Bolivariana de Venezuela en wayuunaiki