Yonna
Yonna (alijunaiki: baile-danza) shia wanee akuwa'ipa kapülanshaataasü sutuma tü wayuukalüirua. Apünüinsü tü kasa sulu'ukat achiki: Achajaasü anaawaa sümaa süpushua'a tü kasa eekat, akaalinjirawaa, otta sukua'ipa tü shili'walakalüirua, ka'ikai, kashikai, namaa naa wayuukana. Naa wayuukana antiraashii sünain tü yonnakat, süpüla nnojoluinjatüin motüin naa'in tü nakuwa'ipakat. Tü sukuwa'ipakalü tü yonnakat kakaliairü.[1]
Tü yonnakat wanee suku'aipa wayuu sulu'u tü woumainka wajiira. Jüchiirua tü wachajaaka jia achechera tü akua'ipaka, painwajirainjana naa wayuukana otta jia tü we'rakaja'a sulu'u tü mmapakat.[1]
Sukua'ipa saainjie wane yonna[anaataa | anaataa anüliaa]
Sünain tü yonnakat, chi toolokai "waseei" müshi sümüin tü jietkat. Awataa müsia tü jietkat nüchiirua chi toolokai wanaa sümaa shi'yalajüin kasha. Shiakat sujutalüin tü sushe'inkat (Sümantain) süka piamale'eyaa sajapü, otta chi toolokai süüsüntüshi, eejüsü'ü naa'in suulia nujutuuin. Mapusapa nia, otta müleka nujutuule chi toolokai, ekerotüshi wanee ni'iraka, jee ekerotüsü wanee jiet. Müleka nuju'itüle chi toolokai sutuma mapüsaa sünain nnojolin nujutuuin, a'waajünüshi sutuma tü wayuukalüirua. Otta tü jietkat a'waajünüsü müleka anachonlee ma'in shiyonnojia.[1]
Shiyonnojüin wayuu wainma; eesü su'wanajaale tü shi'irakat kaasha: sukua kaarai, kaaraikuwayaa (los pasos del alcaraván), süchira'ira Majayülü (movimiento de los senos de la señorita), sukua waluuseechi (pasos de cataneja) otta janyulerüyaa (hacer como las moscas, única parte donde varias mujeres danzan rodeando a un solo hombre).[2]
Sünain tü yonnakat, ojuittusu eekai eein, eekai sütüjain ayonnojoo. Naa jieyuukana naneeküin chi toolo eekai nütüjain ayonnojoo otta müshia chi eekai anain.
Yonna süpüla e'iyatünaa[anaataa | anaataa anüliaa]
Tü yonnakat e'iyatia sulu'u wanee akua'ipa, wanee mi'iraa, wanee shaitaa wanee talataa. Wanee akua'ipa kakaliairua no'ulaküin naa wayuukana, jee ayatayülia maa'ulu yaa. Tü yonnakat aainjünüsü saa'u kasa wainma; paalainka eesü yonna saa'u jeket ka'wayuusee, eesü yonna süshakatiria jee sujuitia wanee majayüt, jee nüntia wanee wayuu eekai washirüin. Eesü yonna lapüjee jee suchuunajala wayuu ouutsü, suchuunajala süseyuu süpüla süle'ejia naa'in wanee wayuu eekai nuutajünüin, süpüla anainjachin chia wayuukai suulia tü ayuulii antakat nünain.[1]
Tü yonnakat anasü süpüla nantiraaya naa wayuukana, antüshii naa eekai kepiain wattapünaa, süpüla outkajawaa wane ka'i, piama ka'i shiale. Eesü ekawaa je asawaa sünain natüma naa aainjüshiikana tü yonnakat. Tü yonnakat sü'ütpa'asü nipia chi wayuu aainjüshikai, süpa'a wane anashii, uleinjatü, nnojotsü eenjatüin wane kasa süpa'a, suulia sheewaain no'uui naa ayonnojüshiikana. Ayonnojüshii su'upünaa shi'ira wane kaasha. Chi toolokai süüsüntüshi süpüleerua tü jietkat, otta tü jietkat nüchiirua shi'ire sujutireein nia, su'ulaküin kojuya sukua tü yonnakat, jutatsü sütüna tü jietkat sümaa wane kuluut ayonnajia saa'u, sajapulu'ujuin sot tü kuluulkat sünain jutatüin tü sütünakat. Joseei, joseei, püsajaa pimiirua, müshi chi toolokai sümüin tü jietkat, “müleka isale püchiki pujuttirüin taya”, malu'ut. Tü jieyuukat pachikuatüsü, je chi toolokai ke'iraküshi nujuttapa o'ulaka mapüsale nia, ekerota müshia wane ni'iraka. A'waatüna aa'uchi chi eekai nujutuuin. Wanee toolo eesü apünüinre tü jieyuu niyonnojokat amaa, sünain pachukuatüin.[2]
Sukua Yonaa: sukua Woushi, pa'ataasü, pachukuatüsü, sukua samut, sukua wawaachi, sukua peerü, sukua jeyuu, sukua kaarai, ta'itaichira, sukua jiet pülaa'inrü.
Tü yonnakat eesü müleka saainjünüle shi'ichijee wanee lapü[anaataa | anaataa anüliaa]
Tü yonnakat aainjünüsü shi'ichijee lapü suchuunajala süseyuu wayuu ouutsü, süpüla alaatiria wane kasa, makatka saa'in ouktaa, pasiruwawaa, kasachiki, otta wane kasa eekai sülatüin namüin naa wayuukana. Aainjunüsü yonna müleka suchuntüle süseyuu ouutsü , aainjünüsü aipa'a, eeiwa'aya aikat, kaleo'u, eesü müleka saainjünüle suju'itia wayuu majayüt ma'aka suka'ipa soushi.
Sünain tü yonnakat tü jietkat kekiaalajasü wane kuluulu miyo'u, kashe'insü wane sumantain tü sumaiwajatkat, kachepasü paipai jee wüin ajuruttuushi sükaa paipai ishosü. Chi toolokai si'iralu'ushi jee wainrenyalu'ushi.[1]
Shi'ipajee sukua'ipa[anaataa | anaataa anüliaa]
- ↑ 1,0 1,1 1,2 1,3 1,4 [https://produccioncientificaluz.org/index.php/rcs/article/view/25471/26091/ Símbolos, espacio y cuerpo en la Yonna wayuu]
- ↑ 2,0 2,1 ¡Se baila la Yonna! ¿Sabías que en La Guajira no solo se baila vallenato?