Ir al contenido

Wayuunaiki

Tü Wikipeetia
Mma eere yootunuin tü wayuunaikika

Wayuunaiki (alijunaiki: Idioma Wayuu) shia nanüiki na wayuukana, tü süyaawaseka soo'opünaa tü mmapa'akalü süpüshuwa'a shia ISO 639-3: guc,[1][2] yootünusu natuma 400 miira wayuu süpa'apünaa tü mmapa'akalü, ekirajaanüsü sünainjee tü eii. Aashajaanüsü sulu'u tü mmapa'akalü Wajiira cha'aya Kolompia otta müsia sulu'u tü mmapa'akalü Suuria cha'aya Wenesuweera, tü wayuunaikikalü o'ttüsu sünainjee tü anüikikalü mülo'u arawaaka[3]. Sulu'u tü mmakalü Wenesuweera nünainjee chi juyakai 1992 shia wanee anüiki kojutkalü wanaa sümaa tü waneeirua anüikikalüirua.[4]

Amülooijeesü tü anüikikalü

[anaataa | anaatawaa suurala]

Naashin na atüjakana süpüleerua ayaawajaa sütsüin wanee anüiki, eesü ma'aka 600.000 wayuuirua müinma yaa na aashajaakana wayuunaiki, akatsa'a ayatüin ne'e amülooijeein tü anüikika, süka jamüin, tü wayuukalüirua müliashin sutuma mainma kasa alatakalü namüin makatka tü o'onowaaka, ayuulii otta sutuma yalain naya sa'aka sukuwa'ipa alijuna.[5]

Tü wayuukalüirua napütüin tü nakuwa'ipakalü otta tü noumainkalü sutuma tü maletshaaka cha'aya Wajiira otta süka jamüin na wayuu jekennu nnojotsü nacheküin tü nakuwa'ipaka, o'uneeshin ne'e alijunapiapa'amüin sünain a'yatawaa.[5]

A'yatawaa süpüla ayale'era sukuwa'ipa tü wayuunaikikalü

[anaataa | anaatawaa suurala]

Müinma yaa eeipa wanee karaloꞌuta ashajuushi süka wayuunaiki otta müsia süka alijunaiki, tia karalo'utaka ajutüsu pütchi chamüinree Kolompia otta müsia Wenesuweera, sünülia karalo'utaka tia shia WAYUUNAIKI.[6][7]

Müinma yaa ashajünüitpa süka wayuunaiki tü nüshajüinkalü chi alijunakai kolompiaana Gabriel Gracias Márquez, eesü joolu'u süpüla aasheje'etnüin tü kuwentaka Po'lootuamüin po'looin shikii juya amiiwa'awaa (Cien años de soledad) süka nanüiki naa wayuukana.[8][7]

No'u chi kashikai tisiempüree nükalia juyakai 2011, tü Fundación Wayuu Taya a'leewajaashii sümaa Microsoft süpüla akumajaa wanee süpülajana tü pütchikalüirua süka wayuunaiki eere ayaawatünüinjatüin tü pütchi wanaawaka sümaa tü korolokalüirua makatka tü kachuweera otta tü pütchi jekennuu, sünülia tia karalo'utaka shia Pütchimaajatü komputatoorachiki wayuunaikiru'usu.[7]

No'u chi ka'i 27 no'u kashikai pepureerou nükalia chi juyakai 2023 o'juitusu tü Wikipeetia süka wayuunaiki, tü Wikipeetia wayuunaikiru'u shia wane süpülajana tü pütchikalüirua sümaa ashajuushin shia. Wikipeetia shi'ipajeejatü tü shi'yataaka anain tü Wikimedia Fundation süpüla kojutuinjatüin tü anüikikalü otta tü natüjainjatka alijuna otta müsia wayuu soo'opünaa tü mmapa'akalü.[9]

No'u chi ka'i 23 no'u kashikai maatso nükalia juyakai 2023 ekeraajünüsü tü shipiainjatüka tü ekirajawaaka wayuunaiki sulu'u tü ekirajiapüleeka N.o 4 Majayütpana, eere nekirajaanüinjanain na tepichikana sünain ashajaa tü wayuunaikikat otta süpüla pansaainjatüin tü pütchikat natuma na ekirajaashiikana sünain tü anüikika, tia a'yatawaaka o'ttusu nutuma wanee alijunaka kanüliakai Yasir Bustos, nia chi achajaakai sukuwa'ipa süpüla keraainjatüin tü shipiaka tü wayuunaiki nutuma.[10][11]

Wayuunaiki:

wayuu 'persona' + naiki, de anüiki 'lengua' o 'palabra'.

Sukuwa'ipamaajatü tü wayuunaikikalü

[anaataa | anaatawaa suurala]

Aacheemaajatü wayuu

[anaataa | anaatawaa suurala]

Sulu'u tü aacheemaajatü wayuu eesü leetüra makatka tü; A, Ch, E, I, J, K, L, M, N, (Ñ), O, P, R, S, Sh, T, U, Ü, W, Y otta müsia Ꞌ[12]

Küramaatikaa

[anaataa | anaatawaa suurala]

Wanee anüiki akülütinantaa (Aglutinante) süka jamüin epeꞌipajaasü tü pütchika. Süpüla eenajaa wayuu toolo münüsü (-kai) otta süpüla na jieyuukana müsü (-kalü)

Süyaawase tü pütchika

[anaataa | anaatawaa suurala]
Nüpüla toolokai Süpüla jietkalü Namüin napüshua'a
Chi yootakai Chii (Este) Tü (Esta, Esto) Na (Estos, Estas)
Nüpüla aapajüikai Chira (Ese) Türaa (Eso, Esa) Nalaa (Esos, Esas)
Nnojotsu-kanainjein Chisa (Aquel) Tüsaa (Aquella, Aquello) Nasaa (Aquellas, Aquellos)
Wattalü Chia (Aquel lejano) Tia (Aquello lejano) Naya (Aquellos/as lejano)

Tü pütchika süpüla asakirawaa müinka saa'in ¿Jarali? waneejatü napüla na jieyuukana müsü jaralü, nüpüla chii toolokai müsü jarai otta namüin napüshua'a müsü jaralii. Maleesüja'a süpüla tü pütchika süpüla asakirawaa kasa müinka saa'in süka jamüin otta jamüsü (jamüsü, jamüshi, jamüshiin) otta sümaa tü pütchika süpüla asakiraa jetsüirü, a'wanajaawaisü shi'ipajee tü anüikika müleka sülatülee otta müleka nnojorülee sülatüin (jetsüirü, jetsüichi, jetsüina) müsü müleka nnojorülee alatüin wane kasa (jetseerü, jetseechi, jetseena).[13]

Ayaawatia pütchi süpüla sünülia wayuu (Pro-nombres)

[anaataa | anaatawaa suurala]

Sulu'u anüiki wayuu:

Toolokai Jieyuukana Namüin napüshua'a
1ª Wayuu Tayakai (Yo masc/toolo) Tayakalü (Yo fem/jierü) Waya (Nosotros/as)
2ª Wayuu Piakai (Tú masc/toolo) Piakalü (Tú fem/jierü) Jia (Vosotros/as)
3ª Wayuu Nia/kai (Él) Shia/kalü (Ella) Naya (Ellos/as)

Ayaawajia süka wayuunaiki

[anaataa | anaatawaa suurala]
  1. Wanee, Waneshi, Waneshia
  2. Piama
  3. Apünuin
  4. Pienchii
  5. Ja'rai
  6. Aipirua
  7. Akaratshi
  8. Mekisalü
  9. Mekietsalü
  10. Poꞌloo
  11. Poꞌloo waneeshimüin. Yaajee yaa waneepianjachi chi po'lookai, akatsa'a eeinjachi chi pütchikai -(amüin) süchiirua tü ayaawajiakai sa'ato'u chi po'lookai; ma'yaa: 12 p. piamamüin, 13 p. apünüinmüin, 14 p. pienchimüin, 15 p. ja'raliimüin, 16 p. aipiruamüin, 17 p. akaratchimüin, 18 p. mekiisalü'ümüin, 19 p. mekietsalü'ümüin.

20. Piama shikii, sülatapa tü po'loosükalüirua, acheküsü e'itaanüinjachin chi pütchikai shikii süpüla ayaawajünüin tü kasa süchikejee chi po'lookai, ma'yaa: 30 apünüin shikii, 40 piechi shikii...

100 Poꞌloo Shiikimüin

Karalo'uta ekirajaaya wayuunaiki

[anaataa | anaatawaa suurala]

Shi'ipajee sukuwa'ipa

[anaataa | anaatawaa suurala]
  1. ↑ Información del idioma
  2. ↑ Wayuu
  3. ↑ Mansen, Richard y David Captain (2000) "El idioma wayúu (o guajiro)"; María Stella González de Pérez y Mª L. Rodríguez de Montes (eds.) Lenguas indígenas de Colombia: una visión descriptiva: 795-810. Bogotá: Instituto Caro y Cuervo.
  4. ↑ Boletín ecologico
  5. ↑ 5,0 5,1 El wayuunaiki, una lengua con 600.000 hablantes en riesgo de extinción
  6. ↑ WAYUUNAIKI: 15 años escribiendo la historia de los pueblos indígenas
  7. ↑ 7,0 7,1 7,2 IDIOMA WAYUUNAIKI
  8. ↑ Cien años de soledad’, traducida a 'Wayuunaiki”.- Féliz Carrillo Hinojosa, Promotor cultural y Nemesio Montiel, Traductor
  9. ↑ Wikipedia en wayuunaiki: tecnología para darle más vuelo a una lengua
  10. ↑ Primera aula para enseñar wayuunaiki: una iniciativa exitosa de un graduado de Uniguajira
  11. ↑ En comunidad indígena inauguran aula de clases para lengua Wayunaiki
  12. ↑ DERIVACIÓN DE VERBOS ESTATIVOS DUALES EN GUAJIRO/WAYUUNAIKI
  13. ↑ Una aproximación al estudio de las construcciones interrogativas en wayuunaiki/guajiro
Oustünüsü sünainjee "https://guc.wikipedia.org/w/index.php?title=Wayuunaiki&oldid=14982"