Wayuunaiki
Wayuunaiki (alijunaiki: Idioma Wayuu) shia sunüikipüle tü Pueulo Wayuu (ISO 639-3: guc), yoꞌotunusu sutuma 400 miraa Wayuu, sunüikipüle wayuu sunainje shiꞌika, sulü tü mmaꞌipakat Wajiira chaa Kolomwiajewai siia soou mmaꞌipakat Suuria ein Wenesueela, sunüikika sunainjesu Arawaka[1] Sunain Wenesueela tü Wayuunaiki shiia wanee anüiki kajutka sunainje juyaa 1999, nnojoyuliia anaatana anain.
Sunainje juyaa 80, soou mma Wajiira kolomwiana eikünusu Wayuu sunain piama anüiki alijunaiki-Wayuunaiki, akumüjushika atuma tü ekirajaapüleeꞌakuwaitpaa Kamüsüchiwoꞌu sumaa sutnetse tü kowierno soou Kolomwia siia ayatakaa jünain tü karwon chaa karejonpüna, tü anüikika Wayuunaiki nnojotsu ashajunüin maꞌin, joolü eiꞌpaa kanainjeka supüla ashajuna kajamüin anaatetnusu supüla yoꞌotunüin müinka sumaiwa
Joolü eiꞌpaa wanee karaloꞌuta sulü wayuunaiki siia alijunaiki, kamanakat pütchii chaamüin Kolomwia siia Wenesueela sunulia shiia WAYUUNAIKI müin yaa akotchajunusu achikiimajaatü niyatain chii ashajüikai kolomwiano, Gabriel Gracias Márquez sumaa tü Poꞌloo shiikimüin Amiwaa (alijunaiki: Cien años de soledad)
Sunain kashii tisiempüre soꞌü juyaa 2011, tü Fundasionko Wayuu Taya kottaꞌjasü sumaa Microsoft, supüla eeꞌiyalaaja tü pütchimaajatü sunain Atijalaa sulü anüikika Wayuunaiki, suchiiki apünuinka juyaa sunain ayatawa sumaa kanüikiꞌpüle siia atijaaka sunain atijalaa.
Wayuunaiki:
- wayuu 'persona' + -naiki, de anüiki 'lengua' o 'palabra'.
Aküjaa achiiki sukuwaitpaa Wayuunaiki[anaataa | anaataa anüliaa]
Aacheemaajatü wayuu[anaataa | anaataa anüliaa]
Sulü tü aacheemaajatü wayuu ees leetüra makaa; A, Ch, E, I, J, K, L, M, N, (Ñ), O, P, R, S, Sh, T, U, Ü, W, Y siia Ꞌ
- Küramatikaa
Shiia wanee anüiki akülütinantaa (Aglutinante) kajamüin epeꞌipajasü tü pütchiika. Tü supüla eꞌenajaa wayuu toolo münusu (-kai) siia jieyuu (-kat)
Ashajaana sutuma Wayuu[anaataa | anaataa anüliaa]
| Toolokai | Nnojotsu-tooloin | Püruraal | |
|---|---|---|---|
| Kanainjeka tü anüikika | Chii (Este) | Tü (Esta, Esto) | Na (Estos, Estas) |
| Kanainjeka tü aꞌapajüikai | Chiira (Ese) | Türaa (Eso, Esa) | Nalaa (Esos, Esas) |
| Nnojotsu-kanainjein | Chiisa (Aquel) | Tüsaa (Aquella, Aquello) | Nasaa (Aquellas, Aquellos) |
| Wattaꞌlü | Chiia (Aquel lejano) | Tiaa (Aquello lejano) | Nayaa (Aquellos/as lejano) |
Tü asakitnaa ¿Jaꞌraai? sunainmüinsu supüshuwale, müin sain tü (alijunaiki: ¿Por que? o ¿Como?) münusu 'Jamüsu, Jamüshii' siia sumaa (Cuanto tiempo), münusu sutuma Wayuu kaa sumaiwajetü 'jetsüirü, jetsüichi, jetsüina' siia antetnaka 'jetseerü, jetseechi, jetseena'.
Tü Püroo-anuliasü (Pro-nombres) sulü anüiki Wayuu
| Toolokai | Nnojotsu-tooloin | Püruraal | |
|---|---|---|---|
| 1ª Wayuu/Alijuna | Tayakai (Yo masc/toolo) | Tayakat (Yo fem/jiett) | Waya (Nosotros/as) |
| 2ª Wayuu/Alijuna | Piakai (Tú masc/toolo) | Piakat (Tú fem/jiett) | Jia (Vosotros/as) |
| 3ª Wayuu/Alijuna | Niia/kai (Él) | Shia/kat (Ella) | Naua (Ellos/as) |
Numerakana sutuma sunüiki Wayuu[anaataa | anaataa anüliaa]
- Wanee, Waneshi, Waneshia
- Piama
- Apünuin
- Pienchii
- Jarai
- Aipirua
- Akaratshi
- Mekisatt
- Mekiettsat
- Poꞌloo
- Poꞌloo waneshimüin. Siia müin yaa, ayatüsu Numerakana sunain tü palajanaka numeraa; eitanusu suchikeje "Poꞌloo". 12 p. piammüin, 13 p. apünüinmüin, 14 p. pienchimüin, 15 p. jaralimüin, 16 p. aipiruamüin, 17 p. akaratachimüin, 18 p. mekiisalümüin, 19 p. mekietsalümüin.
20 Piama shiiki, suchikeje awanajasu anainmüin "Shiiki", tü makaa eitanusu palajana sünain palajanaka numeraa, müin 30 (Apünuin Shiiki) siia anainmüin supüshuwale.
100 Poꞌloo Shiikimüin
Achikiiꞌmakaa[anaataa | anaataa anüliaa]
- ↑ Mansen, Richard y David Captain (2000) "El idioma wayúu (o guajiro)"; María Stella González de Pérez y Mª L. Rodríguez de Montes (eds.) Lenguas indígenas de Colombia: una visión descriptiva: 795-810. Bogotá: Instituto Caro y Cuervo.