Santaka Chikinkiraa
Tü Santaka Chikinkiraa (alijunaiki: Nuestra Señora del Rosario de Chiquinquirá, Virgen de Chiquinquirá) shiia wanee anulia erajunaka'anain tü Santaka Chikinkiraa sulü mma'ipakat Suuria, tü makaa antusu sumaiwa so'ü Wirjen Mariia.
Tü Chikinkiraa eesü sulü apünuin mma; shiia kajutka siia alüwatasuka soou mmakat Kolomwia, sulüsu mma'ipakat Suuria chaa Wenesueela siia sulü alijunapiapa'a Karaz souje mma'ipakat Ankash chaa mmakat Peruu.
Chaa Kolomwia tü shiakuaka jiimatusu sulü Wasilikat Kalüko Santaka Chikinkiraa (alijunaiki: Basílica de Nuestra Señora de Chiquinquirá), ein antüin maima alijuna supüla awajaa so'ü sukalia chaa kai 9 juulio kashii juyaawai siia rimiiku ainjunapa tü missa siia awaraijiraa. So'ü kai 3 juulio so'ü juyaa 1986 chii Paapaa Juan Papülo II (alijunaiki: Papa Juan Pablo II) nulapalüin epüle tü Santaka Chikinkiraa nuwajaaka shiia so'ü anaatera sukuwaitpaa Kolomwia.
Chaa kai 9 juulio so'ü juyaa 1999 tü shiakuaka ounusu chaamüin alijunapiapa'a Wokotaa (Ciudad de Bogota) supüla awajaa so'ü anaawaka soou Kolomwia. Tü mmakat ein shiia chaa Kolomwia erajunusu sumaa anuliaka alijunapiapa'a Chikinkiraa ein ainja kassa siia ein tü shimüinsuka kulülaa.
Siia chaa mmakat Wenesueela tü Santaka Chikinkiraa antunusu anain sulü Wasilikat Marakaaya soou alijunapiapa'a Marakaaya; tü sukaliaka chaayan shiia 18 nouyempüre sunain "Periia so'ü Chinitakaa" (alijunaiki Feria de la Chinita).
Santaka Chikinkiraa chaa Kolomwia[anaataa | anaatawaa suurala]
Tü suchuwaje antusu anainwa siküla XVI eiwa chii Looi Weseraa (Luis Becerra), kapüchinaa siia rominikat, waraitusu sumaa pütchi chaa pasanain sunain Kolomwia. Wanee toolo chejeewai Epaainya nulia shiia Antonio Santana, Chaa 1560 nantaa anain tü alüwatanaka amaa supüla nushawalai wanee pichii kamanakat waneeirü rependencia, anaaka amüin tü alijunaka antaka chejee Epaainya, tü wayuu kusina siia müliasuka ekülapoo (alijunaiki: Esclavos); anainje tü akumujunusu wanee awajaapüle kapiya, suchikeje chejee Epaainya antushi wanee kapüchina püraile ayatakai so'ü kassa, pürai Antüree Jatürake (Andrés Jadraque) niia alüwatanaka chejee Epaainya nuntapaa, ni'irüin kaa choujasu wanee liensa ee shiakua wanee santaa Rüsario sumüin kapiyaka. Yootusu so'ü makaa, suchikeje anaasu anüiki supüla eitanaa sa'atou chii San Antonioo Paruwa (San Antonio de Padua) siia San Antüree (San Andrés)
Supüla juyaaka 1563 tü shiakua ainjunusu sumaa mawui sutuma wayuu kusina, sumioüshe shiia 125 cm sulaktain siia 111 ipunamüin; eitanusu sulü tü kapiyaka, müiru anainmüin wanee rekara sunain tü juyaaka 1577. Yalejee oulanusu yalaa, sutuma tü amojujasu tü shiakuwaa. So'ü juyaa 1587 tü ayakuwaa eikajanusu chaa mma Chikinkiraa, yalejee ajutunusu sulü wanee pichiichon.
So'ü juyaa 1586 wanee jiett sunulia shiia Mariia Ramos, sutijaa'ou tü shiakuwaa Santaka chaa sulü pichiika, sulüwataka akumujuna müin sain wanee ikülesia einjatu awajaanuin suchukuwaya. Mariia wanepia suwajaain tü santaaka, achuntusu so'ü anatiraa sukuwaitpaa siia sainjain wanee milaküroo, sutuma suwajaain main so'ü kai 26 tisiempüreoulü so'ü juyaa 1586 shiaka ajuitusu; jalapüshe so'ü kai alaatusu wanee wayuu kusina sumaa suchon sunulia shiia Isabel, sulaatapa supünalü tü pichiika kalüko tü santaaka, eenajanusu müin: "Piiraka, Piiraka Jiett!" (alijunaiki: Mire, Mire Mujer!). Shirakapan sumüin ein tü anüiki, shirüin wanee lüsaa warattashatasu, siia tü shiakua santaka anaatajasu shimiwa tü achatajaka sunain ounusu. Sunainje müin shiia, awajunashatasu sutuma alijuna siia wayuu sukaa anuliaka "Walaamain Jiett Chikinkiraa". Apünusu sumüin tü kapüchina Rominiko (Dominicos), sukumujaiwa tü shipiaka santaka ein anajanüin tü shiakuwaa santaka Chikinkiraa sunainmüin joolü.
Sunain wanee akutkajasu mmakat (alijunaiki: Terremoto) alataka so'ü juyaa 1785, sutuma tü makaa akumujunusu waneeyan Wasilikat wattalü suliia palajatuka suchikeje eikajanusu tü ayakuwaa Chikinkiraa.
Sawajaaka'anain tü alijunakalirü sunainjesu maima kassa chaa sumaiwa, alaatusu sajapülü alijuna ee mioü müin nain chii Simon Woliwat ee maima nukuwa sunain so'ü achuntaa kassa sumüin santaka supüla akanajaa nütkale so'ü ajutala sukuwaitpaa Ameerika. Tü alüwataka soou Mmakat Kolomwia musuu so'ü juyaa 1916 tü Santaka Chikinkiraa shiianjatü Sülamain mmakat Kolomwia. Siia so'ü kai 9 juliio so'ü juyaa 1919 chii alüwatakai püresitente Markos Fidel Suaress (Marcos Fidel Suarez) ni'itain wanee korona soou tü santaka müinjatu tü sülamain Kolomwia, tü makaa ainjunusu sulü tü pülasa Woliwa chaa alijunapiapa'a Wokotaa, nuupala chii Nuncio Postolikat siia Patüre chejeewai Kolomwia.
Eesü shi'ikajanüin chaamüin Wokota supüla achuntaa anaawa soou Mmakat Kolomwia, tü makaa alaatusu chaa juyaa 1999.
Santaka Chikinkiraa chaa Wenesueela[anaataa | anaatawaa suurala]
Wanee kuentaa: Eesü wanee laa'ulaa ashijasu sotpaa Wuinka Marakaaya chaa wariolü Jeketu Samoraa Marakaaya joolü Saladillo, sunain yaalain ashijain antusu sajapülü wanee tapüla joüchon, sa'apain supüla shiroushien wanee amüchii (Tinaja). Sulaatapa kai tü laa'ulaaka shirüin wanee ayakuwaa soou tü tapülaka sutuma tü makaa shiiatain ipüna soou pichiika kalüko shiia.
So'ü kai matteolü 18 nouyempüre so'ü juyaa 1709, tü laa'ulaaka ayatasu sulü shipia sunain kassa, kaa müin shiia nnojotsu saapüin wanee kassa sulü shipiaka müin sain ashejanuin sulümashe ein jimatüin tü ayakuwaa. Keirajasu suchukuwaya, nnojotsu saapüin. Sunain tü apünuinwaka jipishana tü laa'ulaaka saapüin keiraka, awatasu sunain ein shiia, yaalapa shirüin tü tapülaka warattashatasu siia sulü jayasuu tü shiakuwaa tü Santaka Chikinkiraa, müin shirüin sukuwaitpaa, ajuitusu anüipaa sunain awanajaa ¨Milaküroo, Milaküroo¨ sunainje tü akumujasu tü awajaa sunain tü ni'ika Jesukürista.
Saashin atijusuka tü tapülaka ajutunusu sunainje anuwa mioü, sutuma kalüwarat pirataa chaa sumaiwa epüle tü Jeketü Küranada (alijunaiki: Nueva Granada) joolü Mmakat Kolomwia, nnojotsu atijanüin jeraa juyaa shirokojutu wuin, supüla anta sotpaa Wuinka Marakaara. Tü su'upüna Chikinkiraa eirakasu anainmüin chejeru sunain wopumüin; so'ü wanee kai tü Wirgen Chikinkiraa ounetnusu chaamüin ein tü Ikülesia Katetural Marakaaya (Catedral de Maracaibo), wopülü eikajanupa chaamüin tü shiakuwaa Santaka Chikinkiraa jawatajasuu sunainmüin ein supüla nnojolüin alikajanuin emüinjatu shiia atuma, tü kamanakat shiia mapüsasu sutuma jawatüin shiia; tü wayuukalirü musuu: ¨Nnojotsu ounein emüin tü washitsukalirü, makatesu sumaa müliasuka¨ sulü tü Wasilikat San Juan nou Ma'leiwa, kaa müin sukuwaitpaa eikajanusu chaamüin, tü tapülaka ajawajasu suchukuwaya müin shiia palajanaiwa. Joolü tü Santaka Chikinkiraa jimatusu soou Wasilikat Jooü supüla Santaka Chikinkiraa.
So'ü sukalia tü Santaka Chikinkiraa ainjunusu kassa piesta, missa siia eke ein supüla awajuna tü Chikinkiraa so'ü sukalia sunulia shiia Peria so'ü Chikinkiraa. Juyaawai 18 nouyempüre soou alijunapiapa'a Marakaaya siia supüshuwayale mma'ipakat Suuria ainjunusu tü Peria so'ü Santaka Chikinkiraa siia Chinitaa sutuma tuwaneirü soou Wenesueela, tü akalia tü makaa piestasu sutuma supüshuwayale alijunakalirü siia mma'ipakat sa'atou Suuria. Sukuwaitpaa palajana sukasu Achuwajaa lüssa soou Weyaa Wista (alijunaiki: Encendido de Luces en Bella Vista), eesü jayechii Kaitaa (Gaita), Kowete ipunamüin soou Wasilikat, sujuitapa sulüje Wasilikat awaraitajasu epunai alatüin milaküroka, mashatasu sukuwaitpaa chaa Kolomwia.
Tü awajaaka Santaka Chikinkiraa mioüsu soou alijunapiapa'a Marakaaya, maima suchukuwaje so'ü mmakat sumaa milaküroo, ashakatunusu suliia epüle shiia supüla ajuitüin supülapüna 18 nouyempüre Tü Wirjen Rüsario Chikinkiraa shiia sülamain alijunapiapa'a Marakaaya soou mma'ipakat Suuria siia sülamain Wariia so'ü mmakat Woliwariana Wenesueela, eitanusu korona soou sukaa tu'uma, ipaa siia kakuna asülunujana sumüin sutuma alijuna siia Wayuu, tü koronaka sajapülüsu pienchii angelesu pülatasu, sulü rekara sumaiwa eitanusu tuuma sotpalü. Tü ayakua eesü tu'uma ipüna sunain, siia sa'akaa koronaka eesü tu'uma (Piedras Preciosas) susulajanain Wayuu
Tü shiakuwaaka Santaka Chikinkiraa waraitusu sujuitapa sulüje Wasilikat yaa Suuria, so'ü wanee kai tü shiakuaka Chikinkiraa ounusu chaa Karakas, yaa Suuria waraitusu pejepüna kajamüin suliia alatüin sumüin wanee kassa mojüin, ounusu soou anuwa, kamion siia likoptera
Joolü tü piestaka so'ü Santaka Chikinkiraa su'upalüsu mmakat supüshuwale, sunain Marakaaya antusu alijuna wattaje supüla erajaa nee so'ü sukuwaitpaa, tü sunuliaka joolü shiia; Peria Mmakatpüle'puna so'ü Santaka Chikinkiraa alijunaiki Feria Internacional de la Chiquinquira.
So'ü sukalia eesü ayonnaja, awatale pa'a, apajaa Kaitaa, emijala pelotaa, achajaa Majayut so'ü Peria Chikinkiraa, eiyapala akuwaitpaa siia maima kassa 18 Nowiempüre shiia wanee kai anaashatasu supüla Wayuu siia Alijuna ee jemeyulüin soou alijunapiapa'a Marakaaya, anaajianusu kassa so'ü sunain, sujalajapa tü makaa eikajanusu suchukuwaya ejatule, palajana eesü jayechii so'ü aipalü siia anainmüin wattapia.
So'ü juyaa 2004 chaa Epaainya ainjunusu wanee piesta so'ü Santaka Chikinkiraa sutuma tü Marakaayerü kepiaka chaayan, kajamüin suchuntain sain tü makaa, chaa Epaainya 3 kai so'ü awajaa tü Chikinkiraa, ainjunusu peria 17, 18 siia 19 nouyempüreolü, eirajunusu so'ü sumaa jayechii sutuma tü kaitera madridcaibo siia wanuu siia talataa