Marakaaya
| ||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Marakaaya (alijunaiki: Maracaibo) shia wanee alijunapiapa'a sulu'u tü mmakat Suuria, wopujeeru'usü sulu'u tü mma miyo'usükat Wenesueela. Shia wanee pueulo miyo'u kojutusu sükajee eein Petüroolia [2] sulu'u cha Sojotojooya palaa wenesueelaje shiroku tü lamuunaka Marakaaya. Tü alijunapiapa'aka tüü ekeraajünüsu sukua'ipa saa'u chi juyakai 1529, e'itaanusu sünülia süchiirua tü pütchika aleman Nueva Nuremberg.
Sünain tü ayaawajaaka 2011 [1] eesü 3.938.152 alijuna je wayuuirua kepiaka sulu'u mmakat Suuria otta müsia sünain tü alijunapiapa'akalüirua eesü 2.026.486 eeka soo'opüna mmakat Marakaaya je San Francisco, sulu'u Marakaaya sümüiwa eesü 1.551.539 saashin na ayaawajushiikana 2011, alü'ülaasü süchiirua Karaaka sünain shiain wainmain alu'u alijuna je wayuuirua sulu'u tü mma miyo'usükat Wenesuuela.
Saa'uje saawain Marakaaya otta sujutu, shia alijunapiapa'aka kojutka ma'in soo'opüna Wenesueela, eesü süma'ana süyaawase süwashirüin wanee PIB süka 31.937 miyon süka sütneetse kürinko. Sutuma ousutunuin petüroolia suupunaa mmaakat, wattapü'üsü saalin a'yatawaa namaa na antüshiikana süpüla akumalaa sukuwa'ipa petürooliaka, Marakaaya pejesü sünain Costa Oriental del Lago otta sünain Paraguana eere ousutunuin palajana petürooliaka joo eere asotooin petürooliaka cha sümaiwa no'u chi juyakai 1913, natuma nakorolo Caribbean Petroleum Company antaka wattajee sünain asanaa süchiirua tia [2].
Süchiki sünülia Marakaaya
[anaataa | anaatawaa suurala]
Mainma pütchi saa'u sukua'ipa sünülia Marakaaya; saashin tü ekirajaakalü süchiirua otta ashajaakalü süchiki wanee kasa cha sümaiwa müsü yaa; sümaiwa antüshi Marakaayamüin wanee alijuna Ambrosio Alfinger nünülia[3], chi alijunakai nia e'itaakai sünülia Marakaaya nünainjee wanee kusina yaajachi nüntaiwa niakai sünain Marakaaya, eesü süpüla e'itaanüin nünülia chi kusinakai aka jamüin naashin, chi kusinakai niapü'üshi chi alu'wataakai soo'opüna mmakalü palaajepünaa sünain Marakaaya. E'itaanüsü nünülia suka kojutuin ma'in nukua'ipa.
Eetaasü waneeyan pütchi saa'uje sünülia Marakaaya tü maka müsü yaa; eejachi wanee kusina Cacique Mara nünülia, niakai naashin na ashijushiika saa'u chejewai Islas Providencia, chi kusinakai chii ouktushi sünain wanee atkawaa nümaa chi alijunakai Ambrosio Alfinger. Sulu'u pütchi ashajuushika ouktaiwa'a Maara, na atkaashika nümaa awaatüshi ¨Ajutuushi Maara¨, nekiisa tia nujutuiwa chi kusinakai natuma. Naashin na atüjashiikana saa'u süchuki wanee mma je ashajushiikalirua waneepia tü kasachiki alataka sünain wanee mma, nnojoishi eejüin otta nnojoishi oonoin sümaa pütchika saa'ujee Maara otta chi wanee, aka jamüin naashin nnojotsü shiimüin, nnojotsü eein wanee karalo'uta eere ja'yain je aashajaanüin naa'uje na kusinakalirua cha sümaiwa. Eesü süpüla waneeshin ne'e pütchi otta süchiki tia aka'atsa nnojolu'uin karalo'uta eere aasheje'etnüin saa'uje wanee kasa müinka saa'in tia.
Müinma yaa ja'itairua nnojolu'uin apansajaanüin tü suchikimaajatü sünüliaka, shia ne'e aapaanaka nukua'ipa chi kusinakai Maara sünain niain chi e'itaakai nünülia ouktaiwa nia natuma na alijuna eepainyajewakana, joolu'u aapaanüsü tü nünüliaka süpüla aashajawa saa'u achecherawaa nanülia na kusinaka sünain suu'uralaka sukuwa'ipa mmakat. Eesü müinma yaa ni'iyaakuwa sulu'u alijunapiapa'aka süpüla sotuinjachin aa'in waneepia natuma na kepiaka saa'u Marakaaya.
Nnojotsü eein karalo'uta eere aashajaanüin saa'uje jama akuwa'ipalu'uin ekeraajunuin sünülia Marakaaya. Eeka ne'e wanee sümüin pütchi eere aashajaanüin saa'u müinka eere münüin tüü, eepü'üsü wanee rankeriia sa'ato'u eere antüin Alfinger, eesü süpüla niain chi alijunakai asütakai no'umain na kepiapü'ükana sünain mmakat tia, chi alijunakai naapaain süpüla nukumalaain sukuwa'ipa wanee alijunapiapa'a süpüla nupüshi. Aka'atsa nnojolu'uin wanee pütchi ee lotuin sukuwa'ipa saa'uje sünülia Marakaaya eeshi alijuna eekai aashajaain saa'u, naya müshi; eesü süpüla ousutunuin sukuwa'ipa sünülia Marakaaya sünainje nanüiki na kusinaka eeka süpa'apüna mmakat Suuria. Tü pütchi namaka shia tüirua: Maara-iwo süka wayuunaiki su'umain eere jouuluin wüi otta sulu'u alijunaiki ¨lugar donde abundan serpientes¨, joo eesü Maare kaye mma shi'ipo'u palaaka.
Süchikimaajatü
[anaataa | anaatawaa suurala]Napülapünaa na alijunaka
[anaataa | anaatawaa suurala]
Na a'yataashikana sünain achajawaa suu'urala sukuwa'ipa wanee mma nousutain soo'uichikanain na kusinaka eeka sümaiwa sulu'u mmakat Marakaaya sünain poolo ja'raimüin miirü juya nüpülapüna Cristo. Naashin na a'yataashikana sümaa achajawaa korolo sümaiwajatü Cruxent je Rouses ousutunusu karolo pootchimaajatü, ipairua, süta wuchi, joo saamaka kusina ouktakalirua sulu'upüna mmakat eere joolu'u Marakaaya. Eejatü ma'aka 20 shipia na kusinakalirua eeka paala sainküinpüna mmakat sotpaapüna lamuuna Marakaaya, tia kusinakaria naya joolu'u na: Añu, Yukpa, Japreria, Bari je wayuukana. Akatsa'a joolu'u, nnojotsü e'raajünüin ma'in jaralii na kusinakalirua yaajannika palajana sso'opüna mmakat, nnojotsü apütaain wanee kasa eere ja'yain nachikanain ma'aka eejachi naya saa'u mmakat, tü atüjaanaka ne'e shia eejachi naya otta o'unushi natuma na waneerua kusina antaka sünain mmakat mapan, tia alatüsü napülapüna nantuin na alijunaka mapan sünain Ameerika. Na kusina eejaniika saa'u mmakat süpüshi na Chipcha, Caribe je Arahuaca, naya antüshi wattaje je outkajaashi sotpapünaa lamuunaka je nakumajuin tü nepiaka sulu'u tü wüinka, shia sutuma tia joulaka miichi shiroku wüinka süpa'apüna Marakaaya otta Suuria süpüshua'a.
Nantaiwa na alijunaka euroopaje kojuyasü nakuwa'ipa na kusinaka eejaniika soo'opüna mmakat Wenesueela, naya süchikeje nantuin na alijunaka mapan aapaanüshi süpüla napiuunain na alijunaka. Naya eejaniika sulu'u mmakat Wenesueela nantaiwaa eesü süpüla eein soo'omüin eekai nnojolu'uin e'raajünüinn nakuwa'ipa aka jamüin o'unushin otta ajatüshi ouktüin sutuma piuunain naya natuma na alijunaka.
Sulu'u tü mmakat Suuria münakat joolu'u eejani piamashi nakuwa'ipa napüshi na Arahuaco, na palaajewaniikana Año otta na wayuukana, waneejatü nakuwa'ipa sünain paliraain na'yataainka otta waneejatüin nanüiki, na palaajewaliikana Añu olojushii jime otta jimatshi soulupüna lamuunaka je nakumain nepia shiroku; otta na wayuukana kojuyashi süpa'apüna mmakat cha eere wajiiraka palaamüin je na'yataainka shia ne'e oikkawaaka, apünajaa otta arüleeja mürülü. Na wayuukana e'raajünashi ma'in aka jamüin wainma naalin je kepiashi wajiirapüna otta na palaajewai añu jimatshi sünain waneejatüin nanüki suulia wayuunaikika, akatsa'a eesü ayatüin sünain waneeirua pütchi.
Sukumajaiwa
[anaataa | anaatawaa suurala]Süchiki Marakaaya sukumajaiwa sukuwa'ipa sünainjeejatü pütchi eekai ashajuushi soo'opüna cha sümaiwa, tia kachikanainsü aka süyaawasein natuma na alijunaka süpüla nakumalaain wanee alijunapiapa'a saa'u suu'umain kusinaka. Arütkaashi naya palajanashaata no'u chi kai'kat 24 süpüla kashikat akoosto saa'u chi juyakai 1499, nutuma chi alijunakai Alonso de Ojeda, niakai nuntaa anain tü lamuunaka eepünai nikerotuin paala namaa nüpüshi chi alijunakai Juan de la Cosa otta Américo Vespucio.
Na ashajushiika saa'u tia ne'itaain aka nayain naya e'itaaka sünülia Wenesueela sutuma nachuntain sünülia Venecia ne'raiwa tü nepiaka na palaajewaliikana añu siroku tü wüinka otta sutuma eejatüin anua süpüla nukutulaain soo'opüna tü wüinka. Apünüintua ekeraajünüin sukuwa'ipa alijunapia'apaka. Tü palajatka, sünain ka'i 8 settiempüre no'u chi juyakai 1529 nutuma chi alijunakai alemaniajeewai Ambrosio Ehinger (alijunaikimüin Alfinger), kalu'wataarai nüpüshi Welser de Augsburgo otta nia chi palajachikai alu'wataakai saa'u Provincia de Venezuela süka sünülia Neu Nürenberg, ajuitaka cheje Coro eejatü paalainka alijunapiapa'a eere saawain mmakat.
Soo'opüna tia Marakaaya e'itaanüsü sünülia Villa Maracaibo, aka jamüin nnojotpüsü wanee Cabildo eekai kojutuin sünüki süpüla shi'itaainjatüin sukuwa'ipa müinka saa'in wanee alijunapiapa'a. Sulu'u karalo'utakalirua nashajüinka na alijunaka Welser ja'yasü sünülia süka Neu-Nürnberg. Eesü süpüla pejein sünain Villa Maracaibo tü alijunapiapa'aka nukumalaainka Alfínger saa'u suu'umain wanee rankeria eejatüin kusina napülapüna. Sünain tia eejatü ne'e 30 kepiaka sulu'u otta yüütüsü kasakalirua süpüshua'a, sutuma tia chi a'luwataakai alijuna Nicolás Federmann a'luwataashi pütchi no'u chi juyakai 1535 süpüla okolojoonuin na eejanika cha Jepiramüin Cabo de la Vela, cha Wajiirapüna (suu'umain Kolompia joolu'u).
Sünain chi juyakai 1569, süchikeje ataülaa otta napiuunain na kusinaka sünain tü piamashiikana juyaa achiiruaka (1569-1571), chi alijunakai Alonso Pacheco nekeraajüin wanee alijunapiapa'a jo'uuchon süka sünülia 'Ciudad Rodrigo' sotpapüna lamuunaka. Mapan, süchikeje sülatuin juyakalirua, na kusinaka ale'ejushi nachukua'a sünain no'umain, sutuma tia na alijunaka o'unushi yale'eje, akeraajunusu süchukua'a süyaawase sünain chi juyakai 1574. Mapan sünain chi juyakai 1573 chi ala'ülaashikai saa'u mma Diego de Mazariegos ke'irejaasü naa'in eeinjatüin tü alijunapiapa'aka süchukua'a, nuluwataaka sünain tia nümüin chi alijunakai Pedro Maldonado. Süchikeje tia aapaanusu tü mmakat süchukua'a sünain tü juyakat 1574 süka sünülia Nueva Zamora de la Laguna de Maracaibo, tü anüliaka tia noo'opüna chi alijunakai Mazariegos, chejewai Zamora, Epainya.
Ka'ruwarat shirokujeeka palaaka
[anaataa | anaatawaa suurala]Sünain tü juyakalirua 1614 otta 1678 joutshaatasü a'luwajawaa saa'u Marakaaya otta na waneeirua alijunapiapa'a sajapülu'uka na epaainyajeewalikana natuma na ka'ruwaliikana eeka soo'opüna wüinka, tü kasachiki alataka süsha'waleerüin sujutu otta sümiyo'ulaain sukuwa'ipa mmakat sutuma a'luwajunuin weinshi natuma na ka'ruwaliikana je sutuma tia mainma nakumajaaka na alijunakana süpüla nachecheraain natchin otta na'inmajiraain suulia ka'ruwaraliikana. Tü nakumalaaka süpüla tia shia Castillo de San Carlos de la Barra, Fuerte de Nuestra Señora del Carmen otta tü Torreón Santa Rosa de Zapara.
Chi ka'ruwaikai neerlandés Enrique de Gerard antüshi sünain chi juyakai 1614, mapan sünain chi juyakai 1642 antüshi chi ka'ruwaraikai inkülee William Jackson. Sünain tü juyaka 1665 sünainmüinre juyakai 1669 sükaliashaatasü ka'ruwaralü. Sünain juyaka 1665 chi püranseekai Jean David Nau ashutushi saa'u Marakaaya, süchekeje sünainpüna juyakalirua 1666 otta 1669 antüshi na Miguel chi Vascongado, chi neerlandés Albert van Eyck otta chi galés Henry Morgan. Mapan antüshi sünain chi juyakai 1678 chi püranseekai Michel de Grandmont nushutaka saa'u alijunapiapa'aka otta cha uuchimüin sünain mmakat Suuria.
Sükalia sajapülü Epaainya
[anaataa | anaatawaa suurala]
Sünain tü palajanakalirua suuyaseka Marakaaya shiapüsü tü mma kojutka ma'in süka eein süshawalaapüleerua anua wattaje je eere outkajaain saawain mmakat je eere antüin tü kasakalirua suuriaje joo cheje saamatuipa Andes je cheje Pamplona suu'umain Kolompia, tia sutuma anain eere shia aka wopuin shia chamüinre Palaaka Kariiwe.
Marakaaya nnojotpüsü kakatain suulia Coro otta Merida, nayapüshi aluwataaka saa'uje sutneetse mmakat. Sünain chi juyakai 1777 Marakaaya alatüsü sajapülü Capitania General de Venezuela, aluwataaka saa'u sutneetse jo saa'uje sütchin, tia chajatü Karaaka.
Taashisü otta Aluwataasü saa'u sukuwa'ipa
[anaataa | anaatawaa suurala]Sünain chi juyakai 1810, tü Provincia de Maracaibo makatusu sajapülü na epaainyajeewali süka nnojoleein shikeroteein sünain sukuwa'ipa tü jeketka mma akumajaaushikat kanüliakat palajatka República de Venezuela sünain juyakat 1811. Sutuma müin shia, na aluwataashikana epaainyajeewali ne'itaain sünain süyaawase Marakaya tü pütchika "Muy Noble y Leal". Sutuma tia na aluwataashikana cheje epaainya nalaneerüin Marakaayamüin tü sujutka Wenesueela, e'itaanusu Marakaaya süka mma kaawainsü saa'u tü Capitanía General de Venezuela. Aka'aisa eejachi sulu'u Marakaaya wanee alijuna sümaajachi Simón Bolívar sünain achajawaa sukuwa'ipa süpüla taashin mmakat süpüshua'a, chi alijunakai chia nia Rafael Urdaneta. Sünain juyakai 1821, eesü wanee kasachiki sulu'u wanee eere ouktajaain na surülaatalirua, nutuma chi alijunakai Rafael Urdaneta nia atame'erakai atkawaa süchukua'a süpüla eein kasachiki, tü atkawaaka o'unusu sünainmüinre mmakat süpüla sülatüin tü piantuaka Atkawaa Karawoowajatü. Marakaayaje, na alijunakana sümaajatüka epaainya je chi Francisco Tomás Morales naapaain sukuwa'ipa Marakaaya süchukua'a süpüla Epaainya sünain chi juyakai 1822, akajuusuirua mapan nutuma chi alijunakai José Prudencio Padilla sünain tü Atkawaa Shiroku Lamuuna Marakaaya (alijunaiki Batalla naval del Lago de Maracaibo), alataka saa'u chi ka'ikat 24 juulio no'u chi juyakai 1823 so'upüna Tablazo, süka tia shia sükeraajülee atkawaaka süpüla taashin Wenesueela. Morales, chi achiiruajachikai a'laülaashikai saa'u Marakaaya nuu'ulain naa'in süpüla süjalajeerüin atkawaaka, tia sulu'ujatü nipiaka cha Marakaaya.
Ousutunusu petürrolia shiuupüna mmakat
[anaataa | anaatawaa suurala]Sünain chi juyakai 1906 Antonio Aranguren aapunusu nümüin pütchi süpüla taashin naa'in süpüla achajawaa petüroolio sulu'u Marakaaya otta Bolívar, tü petürooliaka asotoosu sünain chi juyakai 1914 sulu'uje tü ishi Zumaque I cha Mene Grande, süchikeje na kürinkonkana antüshi Marakaayamüin süpüla ne'itaain nakorolo, sutuma tia eeshaatasü washiraaka otta Marakaaya kojutajaasü saawain soo'opüna Wenesueela, 50 juya alatusu sünain shiain Wenesueela palajana sünain oikka petüroolia soo'opüna mmakat süpüshua'a. Outkajaasü sünain Marakaaya na a'yataashikana sümaa petüroolia cheje Estados Unidos, tü petürooliaka sülatirüin tü kepeinka sünain kojutuin ma'in namüin na a'luwataashikana sulu'u mmakat.
Marakaaya müinma yaa
[anaataa | anaatawaa suurala]Mainma kasachiki alataka sümüin Marakaaya sünainmüinre siküla XXI, tü shia tü ennajünaka ma'in:
- Sünain ka'ikat 5 saa'u chi kashikat settiempüre no'u chi juyakai 2017 tü Comisión Nacional de Telecomunicaciones (Conatel) aluwataasü wanee pütchi süpüla asürütnüin sünüikika tü raawiaka Fe y Alegría 88.1FM.
- Sünain wanee ka'i pienne 10 saa'u kashikat akoosto no'u chi juyakai 2018 o'unusu luusaka süpa'apüna mmakat, sünain Marakaaya o'unusu 144 oora.
Sünainje juyaka 2019 mainmatua o'unuin luusaka otta sutuma tia na alijunaka kepiaka sulu'u Marakaaya ojuitushi sünain awataa je achuntaa kaaliwaa namüin na aluwataashikana saa'u mmakat, akatsa'a ne'e ajunaanüsü surülaalü namüin süpüla nnojolüin najuittuin. Müinma ya sünain juyakat 2021 eesü ouktaa je mainma kasachiki mojusu soo'opüna Marakaara sutuma amojujaain sukuwa'ipa mmakat Wenesueela otta sutuma süntuin wanee wanülü'ü COVID-19[1] münakat antaka wattaje, müliasü ma'in na kepiaka Marakaaya sutuma kojutuin tü epiaseka otta eein atkawaa waneepia saa'u aapaa saawain otta aluwataa sünain mmakat.
Oülana'anain siia Suchukuwaje Marakaaya so'ü Mmakat'jein shiia
[anaataa | anaatawaa suurala]So'ü juyaa 1810 tü alijunapiapa'a Marakaaya nojotsu joloojein suliia tü Koronaka cheje Eipaainya, sutuma tü nojotsu ekerolüin sulü palajatuka Akuwaitpaa so'ü Wenesueela chaa juyaa 1811. Sutuma tü makaa alijunayuko musuu sunüiki sumüin Marakaaya "Anaala'ain siia Yalakaa wanepii". Tü alüwatasuka soou mmakat cheje Epaainya shirüin müin sukuwaitpaa Karakaas kaa sujapülüin tü patüriota, suwanajain tü Kapitaniaa Supüshuwale soou Wenesueela (alijunaiki: Capitanía General de Venezuela) chaamüin Marakaaya; sutuma tü makaa alaatusu tü Atkawa Wuinpüleka soou Wuinka Marakaaya (alijunaiki: Batalla Naval del Lago de Maracaibo).
Sulü Marakaaya ees chii ayatakai so'ü ajutala sukuwaitpaa Marakaaya nulia shiia Rapael Urdaneta (Rafael Urdaneta), so'ü juyaa 1821 ees tü palajanaka atkawa so'ü ajutala sukuwaitpaa Marakaaya, sulüjejatü tü Kuattela Marakaaya (Cuartel de Maracaibo) suchikeje ounusu chaa mma'ipakat Karaawowo. Sulü Marakaaya tü alijunaka eipaainya'jewalü atkasu so'ü sumanain tü mmakat suchukuwaya, tü makaa alaatusu anainwa Atkawa Juanaa Awilaa (Batalla de Juana de Ávila), akanajaa musiia suchukuwaya tü mmakat Marakaaya sutuma tü alijunakaliru, chii Püransisko Tümas Morales (Francisco Tomas Morales) akanajusu suchukuwaya tü mmakat Marakaaya chaa juyaa 1822. Siia soou kai 24 Juliio soou juyaa 1823 sunain tü Atkawa Wuinpüleka soou Wuinka Marakaaya, amüloisu tü alijunakaliru chaa pejee sunain Sotpaa Tapülasoo (Bahía de Tablazo) tü atkawaka tü shiia sajalajie atkawa soou mmakat Wenesueela. Tü niipiaka Morales joolü shiia wanee eiyajaa'püle kassa sumaiwa (Museo de la Historia)
Tü Suikaka Marakaaya
[anaataa | anaatawaa suurala]Marakaaya sutuma pejein sunain wuinka ees supüla aikain kassa sukumajaka, chamüin Andes, wopumüin sunain Kolomwia chaa Euroopa siia supüshuwale Ameerika.
Tü aikawapüle palajanaka shiia kepeinka, sutuma tü eeshatasu anaawaka soou Marakaaya suliia tuwaneirü mma'ipakat soou Wenesueela siia Ameerika Uuchimüin; Marakaaya shiia ka'amanaka palajana alüwakajatka putchi (Teléfonos), korientaa-1888 (Electricidad), Usaa-1883 (Autobus) siia maima kassa. Tü palajana aikaka kepein chejeewai Alemaniaa müin Brewer Moller & Co, sutuma'iru tü kepeinka ayu'ujunusu supülapü oünaa chaamüin Hamburgo. Marakaaya shiiaya palajanaka ein sumana tü ekirajaapüle so'ü akuwaitpaa siia ekaa aamana palajana Eiyajapüle Baralt (Teatro Baralt), Ekirajapüle Muloüsukalü sulü Suuria siia muloüsuka alijuna sulü müin nain Uron Peres (Udón Pérez).
Suyashe Petüroolia
[anaataa | anaatawaa suurala]Chaa juyaa 1906 Antonio Aranguren alüwatashi achajaa Petüroolia soou mma'ipakat Suuria siia mma'ipakat Woliiwua, tü petürooliaka antunusu anain chaa juyaa 1914 sulü ejatule mma'puna chaa Mene Mioü (Mene Grande).
Sutuma tü makaa soou Marakaaya antusu tü mioüsukalü Kompañia, tü petúroolioka mutonusu ain tü kepeinka. Ouktusu maima alijuna siia wayuu sutuma tü shunuika so'ü juyaa tü makaa. Chaa juyaa 1923 antusu tü palajanaka eikajutka alijuna ipunamüin (Avión) antusu soou Kürano Oroo (Grano de Oro) joolü eipaa tü Ekirajapüle Suuria. Sutuma tü Petüroolia antusu anaawaka soou mmakat Marakaaya, ees arajaie (Hospital), akumujunusu tü wariaka Siruma ein kepiain maima Wayuu, so'ü juyaa 1942 tü ikülesia San Juan nunain Maleiwa eyaleranusu anainmüin Wasilika Joüchon (Basílica Menor) siia tü Santaaka Chikinkira. Siia maima kassa anaaka sumüin tü alijunapiapa'a Marakaaya.
Alüwatasuka soou Marakaaya
[anaataa | anaatawaa suurala]Sunainje suwanajanüin tü anuikipüle chaa juyaa 1988 siia 1989, eipaa supüla achajanuin chii Sa'atkaattein soou Marakaaya; sunainje cheje shiia tuirua tü Sa'atkaatteinka:
| Sa'atkaattein | Juyaa soou Nulüwatain | Pattiraa | Achiiki |
|---|---|---|---|
| Fernando Chumaceiro | 1989 anainmüin 1993 | COPEI | Niia palajanachikai sa'akaattein soou Marakaaya |
| Fernando Chumaceiro | 1993 anainmüin 1996 | COPEI | Aluwatashi nuchukuwaya |
| Manuel Rosales | 1996 anainmüin 1999 | Acción Democrática | |
| Manuel Rosales | 1999 anainmüin 2000 | Acción Democrática | Joloshi sutuma wanee kassa supüla achajana waneeyan |
| Gian Carlo Di Martino | 2000 anainmüin 2004 | Un Nuevo Tiempo/PODEMOS | Suchikeje akanajüin sumaa Un Nuevo Tiempo, joloshi suliia |
| Gian Carlo Di Martino | 2004 anainmüin 2008 | PODEMOS | Akanajushi sumaa MVR |
| Manuel Rosales | 2008 anainmüin 2009 | Un Nuevo Tiempo | Nojoishi alüwatain kajamüin ounushi chaamüin Peruu |
| Daniel Ponne | 2009 anainmüin 2010 | Un Nuevo Tiempo | Makatüshi noou Manuel Rosales |
| Eveling Trejo de Rosales | 2010 anainmüin 2013 | Un Nuevo Tiempo | Akanajasü sümaa 58,68% Woto sutuma alijuna chaa juyaa 2010 |
| Eveling Trejo de Rosales | 2013 anainmüin 2017 | Un Nuevo Tiempo | Akanajasü suchukuwaya sümaa 51,74 wotajaaka souu. |
| Willy Casanova | 2017 anainmüin 2021 | PSUV | Aipirüa'chii alkalte'kai anakajakai sünain Marakaaya. |
Sukuwaitpaa Mma soou Marakaaya
[anaataa | anaatawaa suurala]
Marakaaya antünusu anain soou tü Pülanisie Marakaaya, shiia wanee mma wanawasu nnojotsu ma'ain supüla apünajaa.
Tü alijunapiapa'a Marakaaya sotpasü tü wuinka siia pejechonsü sünain sumülatu Sgolfoin Wenesueela, sutuma tü eesü alatüin anuwa mioü siia shiia muloüsuka sushawalajia wuin soou Ameerika Uuchimüin. Tü shiakua Marakaaya wanawasu, tü ekaa sulü shiia pülanta, mujui xerófila soou supüshuwayale mmakat
So'ü juyaa 1997 ekerotunusu wanee pülanta sunulia shiia Nim, tü makaa shiia supüla ashakatira walatshika soou alijunapiapa'a Marakaaya; tü pülanta Nim shiia kapülaka kajamüin sa'apain walatshika siia nnojotsu asüin maima wuin. Marakaaya shiia wanee alijunapiapa'a kajutka soou Wenesueela kajamüin maima kassa ajuittaka yaleje müin sain ekülü, Petüroolia, kasü, jimee, petürookimika siia shiia alüwataka maima neerü.
Achiiki Marakaaya
[anaataa | anaatawaa suurala]- Mmakat: Wenesueela
- Mma'ipakat: Suuria
- Jalaapünasu: 10°38′30.17″N 71°37′46.15″O
- Sumioüshe soou msnm: 6 msnm
- Sulaktain: 557 km²
- Sukumujaiwa: 8 septiempüre so'ü juyaa 1529 (483 juyaa)
-Suyashe'puna Alijuna: 7783.6517 alij. /km²
- Sunulia'jewai: Marawino, Marakucho siia Marakaiwero
- Jalapüshi soou: UTC-4:30
- Korika Postala: 4001, 4002, 4003, 4004, 4005
- Numeraa so'ü alüwakajatka putchi: (0261)
- Santaa So'ü: San Sewastiaan
Kulaalayaawatia
[anaataa | anaatawaa suurala]- ↑ 1,0 1,1 Instituto Nacional de Estadística. INE
- ↑ 2,0 2,1 Maracaibo Ciudad Historica. La ciudad historica
- ↑ Maracaibo, varias ciudades en una. Maracaibo, varias ciudades en una.