Ir al contenido

Piruwachon

Tü Wikipeetia
Piruwachon.

Piruwachon (alijunaiki: Los filúos) jiia ee outkajain Wayuu, pejeesü sunain pueuloka Pala'aipo'u, chaa mma Wajiira soou mma'ipakat Suuria ein Wenesueela.

Sunain Piruwachon outkajasü Wayuu supüla ayaalaja koroloo jee aikawa ekülü, asheen, kaa'ulaa jee maima kassa; yalaa ashawalasü Kemion oünajatuka Wajiiramüin jee chaamüin Maikau soou mmakat Kolomwia, eesü tientaa, ekawapüle ekülü jee maima shimiia sumüin wattawalüka chaa Wajiira. Ee Piruwachon eesü wanee terminal ee shawantain Wayuu chaawatkaa Marakaaya, tü mma Piruwachon pejesü sunain wopükot chawatka wajiiramüin ee karateerü Rawitoo, pejee sunain Paaluwachon.

Türa mma Piruwachon münakaa

Piruuwachon

Piruuwachon naa yala wanaa sûnain Palawaipo'u, shia eere sujunkajain wayuu sünain a'yatawaa, ayaataa, oikaa, a'wanajawaa kasa, shia eere süntaajiraain tü kemionkalairua chejeejatkalü Wajiirajee, Maiko'ujee jee Marakaayajee, watta saliin wayuu sümaa alijuna alatakat yalapünaa yala. Sümaiwa maima sunülia piruwo`ulia eejatkaa yala, süpütaaka Piruuwachon sünülia türa mmapaka.

Los Filuos ( piruwachon)

Piruuwachon

Piruuwachon, sünülia wanee mma chajatu palawaipo'u palaamüinkua'ipatkaa sünain Suuria  jee sa'ata Wajiira chakaa Wenesueela.

Tü piruuwaka shiale'eya süpüshi tü püla'anakaa sejeejetkaa Aasiajee pasanainjatkaa, katchiin aa'in joulatale'u.

Sünüliasü tü suumainka wayuu süka eejatüin paala sulu'u apünajuushin tü piruuwakaa sulu'u na'apainsekaa wanee wayuu Ja'yaliyuu kanüliakai Fernando Fernández sumaa nü'wayuusekat María del Carmen Epieyuu, wanee wayuu Epieyuu, kottiraaka namaa nachounni jee naikeyuu sünain apünajaa jee na'yonuin wuin shikiiru'u tü piruuwa eeka sulu'u na'painse, eere joo mautpünaa yaa türa Ekirajuleeka Woliwariaana Orangel Abreu Semprún.

Süntülesü wayuu watta saalin süchikikejee Puerto Aleramo eere süshawa'jülee anuwa eere jo'o süntüin tü piraawakaa antirakaa kasairua watta saalin cho'ujaakaa sümüin wayuuirua yalajatü yala'aya.

Mautpünaa yaa piruuwachon shia süpulee tü oikawaaka mulo'usuka Wajiirapa'a, eere süntiraain tü oikatnuuka tü yalajatka sümaa wattajeejatkaa.

Eesu joolu'u süshawa'jülee uusu, wanee kasoliinaapülee, wanee e'ereje'riaa ayuulii, wanee ekirajüleeirua süpüla jima'alii jee tepichi, wanee ekirajülee süpüla natüjala wayuu mulo'uyuu, eesu oikaale mulo'uyuu jee motsoyuunnu eere eein kasayuu cho'ujaakaa sümüin wayuu.

Shi'ipajee sukua'ipa

[anaataa | anaatawaa suurala]