Yosuu
Yosu (alijunaiki: Cardón - Stenocereus griseus) E'raajünüsü süka tü pütchikaa (Stenocereus griseus), shia wanee wunu'ulia kojuyaka soo'opünaa tü mmakat eere josoin je eere yüütüin tü juyakat; müinka chapünaa Baja California, cha México, Ariisonaa chaa EEUU, Kosta riika jee Wenesueela otta Kolompia.
Tü wunu'uliaka tia katsüinsü ma'in nuurala, kei'püsesü, kasuutolü süsii. Sumioushe antüsü sünainmüin 19.2 meetüra, yaletüsü sünainmüin 1 m. jee eesü maimajain sütünaka. Sünülia sutuma atüjaaka ma'in shia Cyrus Pringle.
Yosu sümüin Wayuu[anaataa | anaatawaa suurala]
Tü yosukoo kapülainshaatasü sümüin Wayuu ¿aka jamüin? ekünüsü süsiikaa jee tü suwünu'she aapaanüsü süpüla aainjaa tü'liki, piichi jee kasa anakaa apüla; Yotojolo sünülia sutuma wayuu, cha'ya Wajiira aapaanüsü süpüla akumajaa luma.
Yosu (alijunaiki: Cardón) Tü wunu'ulia joutkalü sulu'u Wajiira, tü kasiikalü sutuma jemiai jee ayatakalü wuittuin mayaainje nnojoluin juya, tü yosukalü ¿we'raajüinchee ma'in sukuai'pa tü yosukalü? ¿kasa anakaa apüla shia? jo'uya we'raajai süchiki
Tü Yosukalü[anaataa | anaatawaa suurala]
Naashin naa ekirajüliikana süchiirua tü wunu'uliakaliirua (na botánico münakana), tü yosukalü süpüshi tü wunu'ulia kanüliakaliirua "cactus". Kouliasü shia sulu'u Kolompia, Wenesueela jee Meejiko asotawaisü eere anooulin. Eesü süsawatüle 8 metro iipünamüin, wuittusu süta jee wainma yosiipüse sutoutajee.[1]
Yosusii, süsii Yosu[anaataa | anaatawaa suurala]
Sünülia tü süsiikalü yosu shia yosusii. Eirulaasü ma'aka saa'in wanee kampaana jo'uuchon. Kasuusu sulu'upünaa jee ishootoleemasü sutouta. Kasiisü shia wanaa sümaa aliin tü jemiyaikalü
Süchon Yosu[anaataa | anaatawaa suurala]
Tü suchonkalü yosu ko'oyoochonsu sümaa koliin sutouta. Ishotolu sutouta jee tü sushula. Ekünaajünüsü, püsiasü ma'in shia. Yuuitat sü'ükaa yosu jee sulu'usu shia tu süchonkalü yosu.
Sulu'u Epiyasein Tü Yosukalü[anaataa | anaatawaa suurala]
Wainma kasa anaaka apula tü yosuukalu. Tü sushulakalu anaasu supula e'ikawaa, ashulennusu supula masiipalain je ittule wayuu. Shiasa'a tü siikalu anaasu supula e'ikawaa aanuku, süpüla tia a'ajünüsü süchikijee asirujanusu je ashulennusu naanukulu.
Eepaja'a waneirua sukua'ipa amuusujaa sümaiwa sulojiasü walashi. Tü süshulakalu amoinjunawainsu süpüla shiküin shia tu mürütkalüirua joutaleeu otta tu suyotojoloinkalu sajunasu je sutujunasu miichi.[2]