Miichi

Tü Wikipeetia
Ir a la navegación Ir a la búsqueda
Miichi

Miichi, piichi jee pinchi (alijunaiki: casa) shia eere nepijaain naa wayuukana, eere miyo'in chi toolo sümaa türa jierü. Eejatüle tü yootuin woushi wamaa, eejanülee watunkuin sünainmüin miyo'uin waya. Eejeree suchuntunüin türa tashunuu. Miichi shiya eejatüle sülapajünüin ou toushi.[1]

Sukumajie wane miichi[anaataa | anaatawaa suurala]

Miichi

Tü miichika akumajünüsü süka pootshi, atüküshi ka'akajanasü süpana mojuui joo alama, kawatshijanasü wariia. Icheküsü pansain sütükia tü pootshikat suulia suwalakajaain sutuma juya.[1]

Josopa tü pootshikat icheshantasü, nnojotsü ejituwa'in müin, müleka mainmain alama sa'aka analeesümain. Suulia kaporoloin shia atükünüsü süsapuuta tü miichikat süka pootshi shimiiwa'a anechoin müsia apütaain. Karalaajunasü yotojolo jee waneeirua eesu awestoin saajuna. Tü miichikat mainma sukua'ipa eesü sünain miyo'uin jee ja'uchoin.

Tü miichikat eesü sünain piamain so'u jee sünain waneesiain so'u. Eesü miichi eekat keirakaayain eepünaale sünalaanüin wayuu süpanapa. Aneesü naa'in naa wayuukana sulu'u tü miichi eere naya süpüleerua juya, süpüleerua jouktai. Toumainpa'a nnojotsü pejeewain tü miichikalairüa wattaawasü shipia wayuu.[1]

Na'aya miichi eekai akumajuushin süka yotolojo. Tü miichikalüirua akumajünawaisü sa'ato'upünaa laa jee peje sünain amuuyuu. Sünain wane shipia wayuu, eeinjatü wane tü'liki sa'ato'u süpüla sü'lakajaanüin eküülü. Otta sukulaalase mürülü wattaluinjatü suulia mainmain mei sutuma.[1]

Suumain wayuu[anaataa | anaatawaa suurala]

Tü'liki sutuma wayuu

Naa wayuukana nakumajüin nepia sa'ato'upüna napüshi, eere antüin tü jietka nuwayuuse mapan; tü jietka oupayuusu yalejee sükajee waneejatüin shi'rukuu nuulia chi toolokoi. Akatsa'a tü jietka koumainsü eere shiika, eere sa'amuyuuin.

Naa wayuukana natüjaa aa'u jetsüin tü nuumainka paala, müleka ouktüin wane wayuu wattapünaa, ei'taanüshi eere nia ouktüin, akatsa'a mapan, nüsalijaanüpa, o'unushi niipüse eere tü nuumainka shiimüin eere lotuin tü nuuralaka.[1]

Sukua'ipa shipia wayuu[anaataa | anaatawaa suurala]

Tü miichika shipia wayuu, waneejatü suulia nepia naa alijunaka. Sümüin wayuu nnojotsü kamalain namüin tü süttaaka, jutatuujeesü eere naya kepiain, wawatuujeesü suulia alin walatshi. Müsü tü sukua'ipaka wanee shipia wayuu:

  • Atunkulee: shia eere aamajaanüin süi süpüla atunkaa. Katatawaisü eere natunkuin naa tepichikana, naa jima'ali jee majayütnuu otta naa laülaayuukana. Eere türa atunkuleeka jutatuuisu suulia walatshi otta süpüla yuunata kaleo'u.
  • Luma: shia eere jutkatüin wayuu kaleo'u sünainmüinree aipa'a. Shia eere yootüin wayuu, eere aainjünüin süi sutuma tü akumajütka süi. Mainma kasa a'innaka shiuupüna luma.
  • Tü'liki: shia eere sü'lakajaain wayuu shiküin. Sulu'u wanee tü'liki eesü siki, sükorolo jietka, eküülü otta müsia süsema. Tü tü'likika kapülainshaatasü sümüin wayuu sükajee shia eere sha'atüin tü kepeinka otta tü uujotka.
  • Kulaala: shia eere ayaawajünüin tü mürütka aipa'awai otta eere aliichajünüin watta maali nutuma chi kamünüinkai. Tü kulaatka süpülasü pa'a, anneerü, kaa'ulaa jee püülükü. Katatüsü shipia kaliina atumawaa.[1]

Shi'ipajee sukua'ipa[anaataa | anaatawaa suurala]

  1. 1,0 1,1 1,2 1,3 1,4 1,5 La ranchería de los Wayúu en La Guajira