Shiiru'ku Wayuukalirua
Shiiru'ku Wayuukalirua (alijunaiki: Clanes de los Wayuu) jiia jiiru'ku Wayuu, supüla shiiain jüyawasee wanne suliia waneirua nutuma Ma'leiwa chaa jümaiwa, sukumajaiwa mmakat Wajiira.
Chii Wayuukai Kepiiashi chaa Wajiira, ein Kat'chen joktaika, ein jainn kaikai. Chaa Wajiira nnojotsu mootüin sukuaitpaa Wayuu. Tü Wayuukaliirua koumainsu ein shikiraka Shiiru'ku, ein kepiain palajatüka sutushii, shiia shiatnuu alüatasuka so'u mmakat koumainkat. Tü Shiiru'kuka Wayuu ayawatunusü sunainnje wanee Kanash, shiaa'nee tü snulïaka siía nuwuchishe (Mürüt). Tü Wayuukalirua eesü sulü nupüshi wanee mioushikai laa'ulaa pütchipalakei, yootushikai so'ü muujaka sumaa waneeyan Eirru'kuu.
Shiia tuirua Sunuliia Shiiru'ku Wayuu
[anaataa | anaatawaa suurala]E'iru'ku | Murütkana kanainjeka | Jerakaa |
---|---|---|
Apushaina | Samulu | |
Epieyuu | Walüsechii (Buitre) | |
Epinayuu | Uyalaa (Venado) | |
Wouliyuu | Pertt (Perdiz) | |
Ipuana | Püshale'e | |
Ja'yaliyuu | Erü | |
Juusayuu | Kassiwanout | |
Jirnuu | Waalïrü (Zorro) | |
Pushaina | Ko'oi (Avispa) | |
Wuliana | Ka'laira (Tigre) | |
Siijuana | Ko'oi Jashichisü | |
Ulewana | Ishooi (Cardenal Bermejo) | |
Uraliyuu | Wuii Ma'ala (Culebra Cascabel) | |
Uriana | Kala'aira | |
Uliyuu | Wali'it | |
Waliriyuu | Uuchi Sawaijatüka | |
Paüsayuu | Maya'at | |
Sa'puana | Karaai'i | Imagen pendiente |
Eesü waneerü e'iru'ku nnojotka joolü, ajattusü chaa jümaiwa kajamüin shiiale sutuma na'antapain tü alijunayuuko; shiiairü tü: Wolüwoüliyuu, Wale'epüshanayuu, Sakuana, Tou'toyuu, Pe'eriyuu, Wai'püshana, Ucharayuu, Oroo'lüjunayuu, Oloü'lüjunayuu, Alaapainnnayuu, Una'naliyu, Pi'pishanayuu, Mekiijanayu, Atpanayuu (Atpana), Kookocherüyuu (Kookoche), Shut'terayu, I'ishoinayuu (Ishoi), Sebinayuu, Küshe'emala.
Suyawasee sukuaitpaaka Wayuu sunainje niiru'ku jee nu'umain kajamüin tü wayuukalirua ekirajanusu sunainje joüin siía miopaa niaa. Chii jintüikai Wayuu nutijamatüin jaleejewai niia, kassa nii'ru'ku, jet'suin nupüshika. Tü shiiru'ku wayuu alätusu sutumaa (Shikaa) Wayuu Jiett, siia chií toolokai nojots nula'atirruin niiru'ku sumüin nuchoiñu.
Naínrakai Wayuu suulü nupushi:
- Putchipü'ükai: Niaa yootushikai so'ü kassa alätüin sumüin nupüshi
- Chii laa'ulaakai Miöu (Piachii): Niaa alüatashikai so'u nupüshi'ka
- Chii toolökai Wayuu: Niaa ayatakai so'u nuchoiñu siía nupüshi
- Jiettka Wayuu: Shiia aimajaka shipia, suchoiñu, suwayuushe, siía supüshi..
Ipaa Aalaasu chaa Wajiira
Chaa Wajira eesü wanne ipaa kalükoo supushuwalëya E'irruku'ka, yalä eiyajunusu tü su'umainka apushika, eesü ektanüin jerakaa sunain mürütka supüla ayawatunüin. Joolü Sikülo XXI ei'paa shiakuwaa eirru'kuka sunain susukoo, ítairuu; Saa'shin wanne kuentaa, sumaiwa Ma'leiwa nnojotsu nutijou jamuinjatü sukuaipaa Wayuu so'u mmakat, nulüataka nüiki sumuin nuchonkai Makoo (Mono) siia wanneruu uchiirua, shioktaa mussia tü wayuukalirua. Nulüataka joolü Uchikai Uttá, eiraja musiia chií uchikai; sunulïa shiiru'kuka Wayuu mayaa: Epieyuu súmaa Epinayuu, Uraliyuu sumaa Jayaaliyuu, chií uchikai ayonnajushi, eirajushii. Taalata mussia Ma'leiwa nukaá; Ma'leiwa nulüatan Utta supüla nushajuin supushualee so'ü wanne kassa chein. Chii Uchiikai Utta oünush Aala'asü'muin, nushajaka so'ü ipaaka ein joolü Nasaree sa'atoü Ipaa Kasutolü (alijunaiki: piedra blanca).