Ir al contenido

Ichii

Tü Wikipeetia
Ichii
Süchon Ichii

Ichii (Alijunaiki: dividivi) shia wane wunu'u chejewatka Antillas, palaaje sünain Ameerika Uuchimüin, Ameerika pasanainkat otta müsia uuchipünaa sünain mmakat Meejiko. Tü sünüliaka sientipikat shia Caesalpinia coriaria. Tü süjü waüiyeeka ichii aapanüsü süpüla alaajaa atairü. Otta müsia aapanüsü süpüla ajüjia otta müsia süpüla aainraa shupuuna. Tü wunu'ukat tüü eesü müin saa'in kulala sa'ato'upüna wane pinchi. Tü süpanaka aapanüsü süpüla shiküin mürüt müin saa'in pa'a, ka'uula otta müsia anneerü.

Eere Kolombia sünain tü mi'iraakat Reinado Nacional otta müsia Mi'iraakat saa'u Ichii yaa Süchiimma, Fiestas del Dividivi, sulu'u mmakat Wajiira, aainjünakat saa'u ka'ika 15 sünainmüin ka'i 19 juya'wai. Tü ichiika shia wane wanu'u yaajewalü yaaya sünain sukuwaippa wayuu. Mi'iraakat tüü kojutsu sünain kachiküin, tü akuwaippaakat otta müsia tü a'yatawaakat sulu'u mmakat otta müsia sünain sukuwaippa wayuu.

ichii: alijunaiki, mata de dividive

Tü Ichiikalü eesü Anaaka apüla müinka tü suchonko, Jakütapa anaasü sümüin jieyukalairua e a'in sümuin süshiitapa , jee eesü süpula eeiyajie ümüralu müinka eikalee Shia.

Tü wunukalü chiikai juuten supana ko'ochensü suchon wuitachensü josopa shiya shochensü ajütusu simiwa maaluu.Apaa'nusi piama shüshuchen

apo'lojunusu müinka sa'in supoolojia kepein asünüsü yotchon, anas süpüla a'in sümüla wayuu, süpüla oinojüin ma'i kakua a'in ,maaka sumüin jieyuu ayuulin suchonlia jawalin sulu'upüna tü jietkalü , tü chiikalü apoolojünüinjatü po'olooshi sushüchenyü chiikalü sa'aka piama litüra wu'in payutpa shia aika'lainjatü so'u toowa sümaa payulu'in chiikalü.