Miguel Angel Jusayú

Miguel Angel Jusayú Mikeelü Anjerü Juusayuu Ayaakua Miguel Angel Jusayújatü Shipijana Miguel Angel Jusayújatü Ka'i jemeiwaa: 1933 Jaleje'ewai: Wuinpumüin E'irukuu: Ja'yaliyuu Nuumainpa'a: Wenesueela Koleejia eere tepichiiwa'a: Ekirajülee süpüla mouuin Ekijaapülee mülo'u eejechire: Ekirajüleeka Suuria Ni'yataaka anain: Ekirajüi wayuunaiki Joujachi ouktuin: 08/06/2009 Aamaka eere nia: Palawaipo'u

Miguel Ángel Jusayú (Wayuunaikiru'u: Mikeelü Anjerü Juusayuu) nia chi palajachikai wayuu sünain ashajaa tü wayuunaikikat otta chi e'itaakai wanee sukua'ipa süpüla ashajünüinjatüin tü pütchikat wayuunaikiru'u. Niakai ashajüi, aküjai otta müsia ekirajüi wayuunaiki sulu'u tü ekirajüleekalüirua müinka saa'in tü Ekirajaapüleeka Suuria, eere a'yataain nia paala sulu'u tü Escuela de Letras eere nikirajüin wayuu otta alijuna sünain nakua'ipa na wayuukana. No'u chi juyakai 2006 kanüliajaashi sutuma nükanajüin tü Premio Nacional de Literatura sulu'u Wenesueela. Otta aapünüsü nümüin tü karalo'utaka Doctor Honoris Causa sutuma tü Ekirajüleeka mülo'usuka Suuria saa'ujee tü ni'yataainkt

Jaleje'ewai nia

Jemeishi icha Wuinpumüin icha Wajiira no'u chi juyakai 1933, ja'yaliyuu nii otta juusayuu nüshi. Mülo'ushi nia akatsa'a ayuuijaashi eepa 9 juya nüma'ana, mou'sai sutuma wanee wanülüü. No'u chi juyakai 1950 ekerotshi sulu'u eere ekirajaanüin wayuu eekai mou'uin (alijunaiki: Instituto Venezolano de Ciegos), icha Karaaka. Mapan ottushi sünain ekirajawaa süpüla naja'laje'erüin nou juyakai 1956. Mapan, ale'ejüshi Marakaayamüin süpüla eki'rajaa alijuna otta wayuu sünain aashaje'eraa süka najapü sükajee mou'pain naya süka tü código de lector-escritura Braille.

Outüshi nia no'u chi ka'i 8 nou kashikai juunio süpüla juyakai 2009, ichaa Marakaaya. E'itaanüshii Palawaipo'u, Wajiira.

Tü naashajaaka wayuuiwa nia

Juusayuu mapü'üshi: tü wayuukalüirua suturaajüin taya, süka jamüin mou'uin taya otta sükajee nnojolüin taya kasa anain apüla. Te'raajüin tü wayuu mojulaasü otta eekai alerajüin wayuu, te'ree amüin suchukua'a tü mmapa'akat, chi nuwaralakat ka'ikai, tü wopukot otta müsia su'upunaa wayuu. Tashajee amüinrü tü tanüliaka sünain wanee ipa icha Wajiira. Tü alijunaka müsü tamüin paalainka: Tü wayuukalüirua atüjashii ne'e asaa chirinchi, shia ne'e tia. Aisü tamüin tia pütchika sükajee airut wamüin wapüshua'a.

Nüchikuu jintüikai shua

Shia wane ayaakuwa eere aküjünüin süchiki nukua'ipaka Miguel Ángel Juusayuu, sünain tü ayaakuwaka tia ayaawatünüsü nukua'ipa Jusayu mayaa: Niapü'üshi wanee jintüi mou'sai, nia chia jintüikai. O'onooshi chejee nuumainpa'a otta nüpütüin nürüleerüin. O'unushi Marakaayamüin, chapa nia sa'aka alijuna, o'ttushi sünain achuntaa nneerü wanaa sümaa noikaain karalo'uta aküjaka süchiki nneerü, mapan mülo'ushi chi jintüikai sünain müin nukua'ipa, akatsa'a atüjaichipan eisheje'era jee ashajaa pütchi.

Mapan chi wayuukai chia kojutajaashi otta e'raajünüshi ma'in sutuma nian chi palajachikai ekirajüin alijuna otta wayuu sünain ashajaa tü wayuunaikika.

Tü nüshajüinka

• Morfología Guajira (1975)
• Jüküjaláirrua wayúu (1975)
• Tü Sunüikika Wayuu. Jamüin yoota, jamüin sushajia siia jamüin sukumujaiwa anüikika (1978)
• Jüküjaláirrua wayúu II (1979)
• Diccionario de la lengua guajira: Castellano-guajiro (1981)
• Diccionario Sistemático de la Lengua Guajira (1988)
• Takü'jala, wayuunaikiru'u jee alijunaikiru'u (1989)
• Morfología de la Lengua Guajira
• Kanewa, el árbol que daba sed (2005), anaatetnusu jünain anüiki wayuunaiki jee alijunaiki
• Nnojotsu Pa'in nnojotsu Ama'in (¨No era vaca ni era caballo¨) , editado en alijunaiki, sueco, danés y noruego.