Yuupa
Tü Yuupa (alijunaiki: Los Yukpa) jiia wanee Pueulo kusina'ameerikajatü ko'umainka soou Uuchipüirüa Perijaa, pasanain sunain pürunteraa sumaa mmakat Kolomwai siia mmakat Wenesueela siia sunüikipüle sunainjesu tü kusina Kariwe. Tü alijunaka sumajusu ¨Motilones¨ kajamüin moi'sü shikiipüna, tü anuliaka makaa apanusu sutuma alijuna sumüin supüshuwale kusina, müin sain tü Bari, erajunusu sukaa anulia Chakes, Makoita siia Eirokas.
Joolüpuna tü kusina Yuupa kepiasu soou mma'ipakat Suuria (Palaamüin-wopumüin sunain Wenesueela), siia jünain Depattamenta Cesar (Palaamüin-Orientala sunain Wenesueela).
Chii alüwatashikai Kasike niia chii Kapeta. Eesü wanee ainjakai sukuwaitpaa yonnawa, jayeechi siia awajaa, niia chii Toraima, siia wanee Tuano erajakai sukuwaitpaa piachii siia erajakai wunü supüla wanülü. Sunain sukuwaitpaa Yuupa, nnojotsu ein wanee kamanakai sutchen sunain kassa, tü apüshika alüwatasu so'ü sainjala, tü apüshika nnojotka sunain'pünain yuupaka e'enajaanusu sukaa anulia Yuko (alijunaiki:¨Enemigo¨)
Ein shipiaka yuupawai ee apüshi ee mioü, chii shi'ipolojekai niia chii Piachiikai kanüiki'püle sunain kassa alataka sulü tü outkaja sutuma yuupakalirua, sa'atou jutkat'su tuwaneirü apüshiirua Yuupa, eesü shipia apüshiikalirua pejee nunain chii Piachiikai, tü apüshika yuupa akatalaa'sü sukuwaitpaa suliia waneeirü kajamüin ees koottira sunain nupüshi nee. Sutuma sukuwaitpaa alijuna, tü yuupakalirua joolü wattawasü shipia, sutuma makaa eesü motüin sukuwaitpaa sumaiwajatüka, tü yuupaka jintülüin nnojojasü sutijain jamüin nukuwaitpaa kaa yuupajewai shiiairüa.
Ekü musuu sukuwaitpaa yuupawai, müin tü sunüikika, outkapüle sutuma, shiiatain siia suwajaaka anain, ayulia tü achuwajaa mojüi supüla apünajaa kassa
Su'umain Yuupa
[anaataa | anaatawaa suurala]
Tü su'umainkat yuupakalirua sumaiwa chejesü wayee so'ü suwatale wuin Cesar sunainmüin Wuinka Marakaaya. Tü yuupakalirua ounusu suliia su'umain sutuma tü ayatawa mineríia, tü makaa so'ü siküla XX, eesü ayuule siia jaamü soou Pueuloka yuupa; joolü ei'paa müjulasuka sunain mma Uuchipüirüa Perijaa sutuma tü apünajaaka supanaa koka, tü ayatawa karwon siia eke ein.
Chaa Wenesueela, tü yuupakalirua kepiasu sa'atou Uuchipüirüa Perijaa, ipunamüin sunain palaa souje 150 anainmüin 1.300 msnm. Ein Kolomwia ipünamüinsu soou Uuchiirüa, anainmüin 1.900 msnm.
Münusu kaa tü yuupakalirua chaa Kolomwia antusu anainmüin 6.000 yuupa; sutuma ayawajusüka DUSAKAWI so'ü juyaa 2008, siia jünain Wenesueela ayawajunusu 10.424 yuupa sunain juyaa 2001
Shiiatain Yuupa
[anaataa | anaatawaa suurala]Ayatasu jünain apünajaa, tü yuupaka a'ajüsu siia suchikeje atapajusu sukalia juyaapü so'ü kashii apüriirü siia maatso, palajana apünajusuirua maikii siia kepeshuna, suchikeje ai'i, apünuinka shiia tü kinewa. Tü a'ajaka sumaa wuin sutuma yuupakalirua ayatusu joolü müin, siia eesü sumaa tü alojaa, ekü musuu tü mürülaka
Tü yuupaka alojusu sukaa jatü (alijunaiki: Flecha), alojusu jimee sukaa ansuweloo, e'eka kassa apünajaaka. Tooloyuko ayatasu sumaa a'ajawa, alojaa siia ainja womaa, pichii siia tü jieyuu yuupa apünajusu siia aimajusu aapain siia ainawaa
Achuntaa amüraaja
[anaataa | anaatawaa suurala]Tü amüraajaka sajapülüsu tü jiettka shi'ika yuupaka, chii toolokai eji'itashi nukuwaitpaa sumaa shietkaa. Tü shichoinyuu suwala jiett sumüin apüshika waneejatü sumüinrua.