Koleejia
Koleejia (alijunaiki: Escuela) shia eere ekirajaanüin wayuu jee wayuuirua. Eere outkajaain eekai ekirajaweein sünain wane kasa otta nukumajeein nukua'ipa süpüla lotüin tü nikiiru'uko mapeena. Müinma yaa apünüin sukua'ipa tia shipiaka ekirajawaaka jo koleejiaka amünaka, eesü süpüla tepichi, jima'alii jee majayutnü otta süpüla mülo'uyuu.
Aa'innaka sulu'u wane koleejia[anaataa | anaatawaa suurala]
Sünain wane koleejia eeshi na ekirajüliikana naya a'yataaka sünain aapiraa otta aküjaa sukua'ipa ekirajaaka otta sukua'ipa wane kasa eekai cho'ujaain aashajaanüin aa'u. Wainma kasa nekirajaaka anain eekai o'unüin sünain wane koleejia müinka saa'in tü sukua'ipa ayaajia, sukua'ipa ashajaa, sukua'ipa aashaje'eraa otta wane kasa eekai cho'ujaain süpüla asawajaa tia karalo'uta eere sümüin maka anain sukua eekai sülatein tia.
Süchikü tü sünüliaka[anaataa | anaatawaa suurala]
Tia pütchika «escuela» sünainjeejatü nanüiki na griego sümaiwajatü σχολή (skholḗ) sümaa sukua'ipa tü latín schola. Palajana tia pütchika süchiiruasü tü pütchi jimataa, alaüleera aa'in shiasa'a mapan sa'apain sukua'ipa tia aainjünaka no'u wane ka'i eere nnojolu'uin kasain naa'inrüin, mapeena ayaawatünüsü süka tü pütchika 'estudio' (süka waneejatüin suulia tü ashaittawaaka) süchiirua nanüiki Platón otta Aristóteles süka griego.
Ekirajaapüle sümüin Wayuu Kusina[anaataa | anaatawaa suurala]
Sulu'u tü karalo'utaka Laülaasüka Pütchi sulu'u Oumainwaa Mülo'usükalü Woliwariaana Wenesueela eere tü ee'iyalayaaka XVIII Na. 14 no'u chi juyakai 1978 müsü; eesü sulu'u Wenesueela 32 nakua'ipa na wayuuirua eitajuushi naya soo'opünaa tü mmakat.
- Pemones, Yanomamis otta na Makirirares cha Amasoona (Wenesueela).
- Kariñas cha Ansuwaateki.
- Pemones, Makiritares otta müsia Yekuwana chaa Woliiwat (Wenesueela).
- Waraao chaa Deltaa Amakuura.
- Yukpaa, Añu otta müsia Wayuu cha Suuria.
Naya kepiaka cha wattapünaa eere kapüleein antaa sutuma mojuin ma'in tü wopuko chamüin. Kakatüshii nakua'ipa naya sulu'u Wenesueela sükajee waneejatüin nakua'ipa otta waneejatüin tü naashajaaka achiki sulu'u noumainpa'a.[1]
Nakua'ipa na wayuuria sulu'u tü Laülaasükalü Pütchi sulu'u Oumainwaa Mülo'usükalü Woliwariaana Wenesueela[anaataa | anaatawaa suurala]
Suluiu Laülaasükalü Pütchi sulu'u Oumainwaa Mülo'usükalü Woliwariaana Wenesueela[2] eeipa aashajaanüin saa'u nakua'ipa na wayuuirua eekalü kepian soo'opünaa tü mmakat Wenesueela. Ashajuushi nakua'ipa sünainjee tü ashajalaka 119 sünainmüin 126 ashajala, müsü sünüiki:
Tü mmakat Wenesueela acheküsü naainmajüin otta nanaateerüin nakua'ipa na wayuuirua eekalü sulu'u noumain, acheküsü aashajaanüin saa'u tü neküinka, poliitika, koleejia napüla otta kasa cho'ujaaka namüin süpüla anain nakua'ipa. Tü ayütnaka sulu'ujee noumain acheküsü ale'ejüin namüin wane akaalijawaa otta sünainjee tia nnojotsü süpüla aju'ititnüin naya sulu'u noumainka. [2]
- Eesü süpüla pi'rajaai: Ekirajawaa wakuwa'ipa süka piama anüiki