Torito Fernández
José de la Rosa Fernández (Wajiira, 1899 - Marakaaya, 29 nouyempüree no'u juyakai 1969) Torito jemeishii so'u tü juya 1899 icha Wajiira süpa'a Kolompia, otta müsia outushii no'u chi ka'i 29 süpüla kashikai nouyempüre so'u tü juya 1969.[1] Chi laülaakai Torito Fernández outushii najapulu chi nüchonkai Yunanta. Anaajaashi icha Maraka.aya. Chi wayuukai Torito watta saalii nierüin sainküin tü wajiira, maka Jo süküwai'pa wayuu sümaiwa.
Nüchikimaajatü
[anaataa | anaatawaa suurala]Süchon wane wayuu uliana, Rosana sünülia, otta nüshi nia wane wayuu ja'yaliyuu Mo'uwa münüshi. Torito nia chi mülo'ushikai sa'akajee nüpüshi, nu'wayuusesü wane wayuu ja'yaliyuu, Serumiru sünülia, sümaa shiakalü kachonshi piechi tooloyuu oulaka piechi jieyuu, nanülia shia tüüirua: chinca, Yunanta, Riku, Rewesinta, Aniita, Pusenta, Riina otta Püransia.
Torito e'raajünüshi ma'in sünainjee tü nukuwa'ipaka, süka jamüin anamiain nia otta sutuma atüjashaatüin süpüleerua nünüiki. Nnojotpü'üsü nücheküin tü kasa mojusuka, shiasa'a sünainjee müin nukuwa'ipa, kojutushii nia sümüin wayuu supushuwa'a wanaa sümaa tia.[1]
Toolo ayaawatünüshi joolu'u müinka naa'in chi palajachikai wayuu a'aleewajaakai namaa na aluwataakana soo'opünaa tü mmakalü Wenesuweera, müinka naa'in Juan Vicente Gómez, Rafael Caldera otta chi alijunakai Rómulo Gallegos, chi achiiruaakai chajachinka Ulerii nipialu'u Torito süpüla nüshajüin tü karalo'utaka kanüliaka Sobre la misma tierra, eere ni'itaain tü nüküjaka achiki Torito, tia maka alatüsü no'u chi juyakai 1941.
Torito kojutushii namüin na alijunaka sünainjee tü nünüikika, süka jamüin ayaawatünüsü tü pütchika naashajaaka achiki, wayuu kekiishi münüshi sutuma alijuna sünainjee sukuwa'ipa tü yootirawaa nutuma, wanaa sümaa nüchiaain wayuu suulia kasa mojusu.[2]
Akaalijüi wayuu
[anaataa | anaatawaa suurala]Torito chapü'üshi Karaaka sünain aashajawaa napüleerua na wayuukana otta nüpüshikalü, shii'iree akaalijünüin sutuma alijuna süka moliina süpüla wuin, süka jamüin alin ma'in miyaasü wajiirapüna, shia tia nüchajaaka akuwa'ipa chapünaa wanaa sümaa tia. Niakai yootushi süchiirua tia sutuma wayuuin nia oulaka sutuma ni'rüin tü müliaaka nuumainpa'apünaa. Tü wanee nuchuntaka shia tü ekirajüleekalüirua shii'iree nekirajaain na tepichikana sünain tü ke'ireeka na'in.
Kanüliashii icha Marakaaya
[anaataa | anaatawaa suurala]Eesü wane shipiapa'a alijuna cha'aya Marakaaya ayaawatünaka sümaa nünülia Torito Fernández, e'itaanüsü nünülia sünain, süka jamüin eein wayuu eekai kepiain cha'aya Marakaaya otta müsia süpüla nnojoluinjachin motuin aa'in tü nukuwa'ipaka sutuma wayuu watta ka'i.
Nuchonyuu sümaa Serumiru miyo'ushin
[anaataa | anaatawaa suurala]Chi nüchon epayaakai chajachinka ekirajaain sünain epinase sulu'u tü ekirajülee miyo'usukalü Karaaka, nia chi Yunanta münakai. Chia nüchonkai e'raajünüshi müinka na'in chi palajachikai wayuu sünain ekirajawaa sulu'u tü ekirajüleeka Karaaka.