Nemesio Montiel Fernández
|
Nemesio Montiel Fernández (Jemeishi Aliitasii, Wajiira, 25 nükalia kashikai Nouyempüre so'u tü juyakat 1943 - Anaajaashi cha'aya Marakaaya, 26 nükalia kashikai Apüriiro'u so'u tü juyakat 2021) Nia chi palajachikai antropólogo wayuu. Ekirajaashi sulu'u tü Ekirajiapülee Mülo'usüka sulu'u Wenesueela, aashajaai soo'opünaa sukuaippa wayuu, alü'üjüi sukua'ipa wayuu je ashajüi karalokta.
Nüpüshikalü[anaataa | anaatawaa suurala]
Jemeishi no'u chi ka'i piama shikii jaraimüin no'u chi kashi Nouyempüre nou juyakai 1943, nüchon Nemesio Montiel (Wushojoolo) wayuu epieyuu sümaa Rina Fernandez, wayuu Ja'yaliyuu, yalajachi jemelin sulu'u mmaka Ulerii, ekirajaashi palajana sulu'u wane ekirajiee sulu'u mmakat Ulerii, süchikejee o'unushi sünain ekirajawaa sulu'u türa miyousüka cha'aya Kaaraka (universidad central de venezuela) eejere niyu'luin nükaralo'utshi sünain antropologo nia, no'u chi juya 1973. Nia chi wayuu palajachikai sünain a'yataa süka tü antropologia, ekirajüishi jima'ali jee majatyutnuu sulu'u tü Ekirajüleeka mülo'u sulu'u Suuria sünain tü facultad de ciencias juridicas y politica münakat.
Nukuaippamaajatü[anaataa | anaatawaa suurala]
Niakai jemeishi cha'aya Ulerii wane mma cha'aya Wajiira peje sünain Palawaipo'u, mapan a'wanajaanüsü sünülia mmakat sünain Aliitasii (süsii aliita) nutuma chi wayuukai Jose de la Rosa otta tü jietka Ja'yaliyuu Montiel Fernández, ni'iruku Ja'yaliyuu[1]. Aja'lajaasü nutuma tü nikirajaakat anain cha'aya Karaaka sünain juyakalirua (1967-1972) eere naapain nukuaippa süpüla e'raajünüin nia müinka naa'in wane antropologo wayúu chi palajachikai sünain tia [2]. Anashaatasü ma'in tü nüshajüinka sulu'u tü pütchikat naapaaka namüin na ekirajaashika nümüin sulu'u tü Ekirajiapülee Mülo'usüka sulu'u Wenesueela, sutuma tia nükanajüin nünülia sümaa kasuutoluin nüshein.
Naashajaaka achiirua weinshi[anaataa | anaatawaa suurala]
Niakai e'raajünashaatashi sutuma nünüiki saa'uje sujutü otta akumalaa pütchi süpüla apansajawaa sukuaippa wayuu, a'yataapünaashi sünain akotchajiraa nanüiki na wayuukana eekana sulu'u mmakat otta sulu'u eere jutkatüin na yootüshikana süchiirua anaate'era sukuaippa wayuu 1969, a'laülaashikai sünain akotchajiraa nanüiki na wayuukana sulu'u Wenesueela, Karaaka sünain tü juyakalirua 1973 sünaimüin chi juyakai 1975, ajuittapü'üsü niyaakua sulu'u telewision otta sulu'u raawia eere aashajaanüin saa'uje nakuwa'ipa na wayuukana [2] otta a'laülaashikai sünain e'rajiaapüle sukuwa'ipa wayuu sulu'u Kolompia je müsia Wenesueela.
Tü jülüjaka naa'in waneepia[anaataa | anaatawaa suurala]
A'yataashi niakai waneepia sünain achechera sukuaippa wayuu sulu'u tü akirajiapüleekalirua sa'inküinpüna mma, ekirajaashi wayuu otta alijuna sulu'u tü Ekirajiapülee Mülo'usüka Suuria otta sulu'u tü Ekirajiapülee Mülo'usüka Wiinnaa sünain Wenesueela, ekirajüshi nia soopünaa akumaja sukuaippa sa'ainjala wayuu sulu'u LUZ, laülaashi nia sulu'u sünain tü juyakalirua 2001 otta sünain chi juyakai 2008, je müsia sünain chi juyakai 2008 süpüla 2011 nia chi aashajakai süchiirua wayuu eekana sulu'u tü akirajiapülee münakat.[2]
Nukuwa'ipa sümaa politikat[anaataa | anaatawaa suurala]
Aneekünüshi nia so'u juya 1989 sünain chi juyakai 1993 süpüla aashajain saa'uje mmakat Suuria sulu'u tü Shiyorolokot wayuu sulu'u tü mmakat Wenesueela, otta süpüla juyakai 1990 sünaimüin chi juyakai 1994 eittaanüshi süpüla na'inmajüin sukuaippa mmakat Suuria, mainma kasa naa'inraakat soo'opüna nakuaippa wayuukana müinka saa'in nukumalaain wane ekirajiaapüle süpüla shi'irain wayuu otta niakai aashajaashi süpüla eitaanüin otta eitkünüin tü wayuunaikika sulu'u tü mmakat Suuria.
Anaajaashi niakai nünain chi ka'ika'i 26 sünain kashikai apüriirü saa'u chi juyakai 2021, sutuma tü wanülü'ükat COVID 19, cha alijunapiapa'a Marakaaya, Wenesueela[3].
Tü nüshajüinka[anaataa | anaatawaa suurala]
Tü nüshajalaka otta ni'yataainka sulu'u akirajiapüleekat[anaataa | anaatawaa suurala]
- Nociones históricas de los guajiros. Ekirajiapüleekat Suuria, 1976.
- Recopilación de Documentos sobre Indigenismo en América. Ekirajiapüleekat Suuria, 1976.
- La Guajira: historia, costumbres, tradiciones, ciencias y situación actual. Ekirajiapülee Suuria, 1976.
- Apuntes Históricos sobre Sinamaica [Suchukua Karrouya]. INCE, 1978.
- Los Guajiros: Rasgos Históricos y Resistencia Etnica. Eere outkajaain süchikü Wenesueela otta e'raajiria Wenesueela, 1980.
- Testimonios sobre la Lucha y la Reafirmación Etnica. Ekirajiapülee Suuria, 1993.
- Movimiento Indígena en Venezuela. Aainmajüshikat sukuwa'ipa wayuukana sulu'u mmakat Suuria, 1993.
- Los wayuu, resistencia étnica, derechos específicos e interculturalidad. Edieluz, 2005.
- Los A'laülaa y compadres wayúu. Ekirajiapülee Suuria, 2006.
- La nueva relación de los pueblos indígenas con el Estado venezolano. Ekirajiapülee Rusaario, 2010