Ir al contenido

Mmakat Wajiira

Tü Wikipeetia
Bandera del Municipio Guajira
Escudo del Municipio Guajira

Mmakat Wajiira sulü'ü alijunaiki Municipio Guajira. Sa'atkaattein joolü niia Hebert Chacón. Mmakat Wajjira shiia wanee mma sulü'ü tü Suriia münaka, chaa Wenesueela. Yala'asü pala'a'müin soou tü mmakat, su'umainka antusü sünain'müin 2.369 km², jee siia wayuukanairü sulü'ü shiia 65.545 sa'ashin (ayawajütka 2011). Tü su'utkajülee wayué eree shawantüin shiia Karouya. Chii mmakat tü aitajüshii sünain piechii mmachenñu.

Suchukuwajee[anaataa | anaatawaa suurala]

Antüshii Jayaa Wajiiramüin supünaalü Karouya

Tü palajaniirü sulü'ü tü mmakat wajiira shiia tü wayuukanairü, atkaka'main sümaiwa soou su'umain namaa tü alijunaka españajewalikaa, antaka wattaje süpülaa a'apawa kusina jee wayuú süpülaa na'piunain shiia, tü sukuwaitpaka Wajiira kaa ain'miasü jee siia wattain shiia na'kalijain naa wayuukanairü süpülaa achechera'sain, ta'ashisü jee ayatawa sünain sukuwaitpaka.

  • Sünain juyaa 1500 Alonso de Ojeda a'apitshii soou nakumüjüinka Gobernación Ko'okiwai, palitchon'ka akalia.
  • Sünain juyaa 1739 tü wajirraka alatsü sa'ajapülü Virreinato Jeketka Granada.
  • Sünain juyaa 1777 tü Püroowinsia Marakaaya alatsü sajapülü'müin Capitanía General Wenesueelajatü.
  • Sünain juyaa 1792 tü wajiiraka alatsü sajapülü'müin Püroowinsia Marakaaya jee siia Capitanía General Wenesueelajatü.
  • Sünain juyaa 1864 akumujunüsü tü Su'umainka Federal Wajiira.
  • Sünain juyaa 1876 akumujunüsü mmakat Paez süpülaa akatatna suliia Marakaaya.
  • Sünain juyaa 1893 tü mmakat federal Wajiira ekerotüsü suchukuwaya sünain'müin Mmaka Ta'ashisü Suriia'je.
  • Sünain juyaa 1904 akumujunüsü distrito Paez.
  • Sünain juyaa 1989 akumujunüsu tü Mmakat Paez.
  • Sünain juyaa 2010 awanajanüsü sünuliia anainmüin Mmkat Wajiira.
  • Sünain kai 7 septiempüre soou juyaa 2015 chii alüwatakai soou sukuwaitpa Wenesueela Nicolas Maduro müshii soou Wajiira Estado de Excepción kajamüin ein aülüwajawa sünain sukuwaitpa pürünteera natuma Kolonwia jee siia Wenesueela.

Sunüliiaka[anaataa | anaatawaa suurala]

Tü Mmakat Wajiira sa'apain sunüliia sünainjee tü wayuukanairü kepiaka soou chejee sümainwaje, tü sunuliiaka sulü'üsü sünüiki wayuú, makaalirü sumüin Wou'main (Nuestra Tierra), kaa joolü sulü'ü sünüiki alijuna munüsü La Guajira (Wajiira). Chii mmakat erajünüsü sümaiwa müinkaa Mma Federal Wajiira sünain juyaa 1864 jee siia 1893, sünain juyaa 1904 anain'müin 1989 munüsü Distrito Paez jee siia sünain 1989 anain'müin 2010 müinkaa Mmakat Paez noou chii ajutalakai sukuwaitpa Wenesueela sumaiwa José Antonio Páez 1790 - 1873. Süchikeeje wanee asakitnaa namüin wayuunairü soou awanaja sunuliia wajiira, akanajasü tü awanajawaka suliia Páez anain'müin Wajiira.

Sukuwaitpaa Mma[anaataa | anaatawaa suurala]

Chaa wajiiramüin aisü'kai waneepia kaa nnojolüin juyaa eitüin, shiia ekaa yosü, aipiia, jee siia wuitaka sünain mma ee nnojolüin juyaa sümanaa. Kaajat so'otpain palaa'ka eesü katchein tü joktaika jee siia eesü uuchi pejee sünian palaa'ka müinka Maküira, Wuitpana, Wososopo jee waneeirü. Tü wayuukanairü kepiaka wajiira eitajüsü jee siia naikain tü mürütkana müinka kaaula'a, pa'a, kaalina, pawa jee siia napünaijüinka eree juyaa müin'ka meerüna, kalaapasa, maiki, manka jee siia kepeshuna.

Sunuliakalirü Wajiirü[anaataa | anaatawaa suurala]

Sunuliakalirü Su'umainka Wayuukanairü Sulü'ü Oumain/wayuu
Alta Guajira km² hab. hab./km²
Elías Sánchez Rubio km² hab. hab./km²
Guajira km² hab. hab./km²
Sinamaica (Karouya) km² hab. hab./km²
Mmakat Wajiira 2.369 km² 65.545 hab. 27,67 hab./km²

Oumainpa[anaataa | anaatawaa suurala]

Pülaasa chaa Wuinka sünain Karouya

Chaa wajiira tü wayuukanairü eesü su'umain chejee sumaiwa, nüpalain napüshii jee siia su'umain tü eirukuka. Eesü joolü mma müinka:

  • Karouya.
  • Neima
  • Cacerio Los Robles.
  • Castilletes.
  • Palawaipou.
  • Molinete.
  • Wuinkua.
  • Patsüa.
  • Walitpana (Cojoro).
  • La Punta.
  • Moina.
  • Paalüwachon.
  • Waleerü.
  • Koujarita.
  • Wanaa.
  • Las Guardias.
  • Piruwachon.

Shiatakaa'anain wayuukanairü[anaataa | anaatawaa suurala]

Tepichi Wayuu asaajüshi wuin

Kaajat sotpain pürüntera sümaa Kolompia, chaa Wajiira eesü aayatawa sünain aikawa kassa mürüt jee ekülü sumüin wayuukalirü chaa Wajiira palaamüin'süka. Siia joolü kaajat nnojolüin wana'awain süliaa nnerü woliwat/pesü eesü kasachiki sutuma tü makaa, kajamüin kojütsü pesü kolompiaje suliia woliwatka wenesueela'jatü. Shiia sutuma tü makaa, aikünaka kasolina ayalajünaka wenesueela'je chaamüin Maikou, Chitchii jee siia wattamüin kolompiamüin. Chaa Wajirra tü wayuukanairü ajüitsû marakayamüin supülaa ayatawa sünain aikawa jee siia akümajaa pichii sumüin alijukanairü chaa alijunapiapa. Eewaisü apünaajaka sutümaa wayuukalirü eepa juyaa. Nnjolen juyaa tü wayuukalirü ounusu wattamüin sumaa sümülüin emüin laa`kalirü.

Enlaces externos[anaataa | anaatawaa suurala]