Katto'ui
Katto'ui (alijunaiki: bolso) akumajuushi sutuma wayuu süpüla kachetüinjatüin sütu'upa'a miichi otta müsia süpüla ayaataa süka icha wattapünaa.[1]
Tü katto'uikat
[anaataa | anaatawaa suurala]Tü katto'uikat maauluya shia e'raajitkat nukua'ipa wayuu sainküinpunaa mmakat süpushua'a. Keejiisu sutuma wayuu jee sutuma alijuna sükajee anachoin nayolojo sukajee. Wainma yo'olo suchiki jamakua'ipaluin shia paala; eeshi naa lotokana atuma suchiki, eeshi naa ashattajakana otta eeshi naa ako'omuinjakana suchiki ¿jaratka tüü sukua'ipain ma'in sümainwa? Süpüla tia che'ojaasu wayaawatuin saa'u tü sukua'ipakat paala pulaiwayaa tü mmapakat otta tü sukua'ipakat süpülapünaa süntinnuin tü jitpainkat. Anüü pütchi süchikimaajatü.[1]
Süchiki jamakua'ipaluin tü katto'uikat
[anaataa | anaatawaa suurala]
Tü katto'ui wainmakat we'ruin maauluya nnojotpu'usu müin mayaa. Sumaiwaa paala naashin naa laulayuukana nnojotpu'usu kuichon maka mmauluyaa, e'inunapu'usu süka aipisa, jee shiale masichulia otta waneeirua. Mmapa sunttapa'a tü jiitpaikat anaatünüsü jee ako'omuinjünüsü sukuaippa shiiniya[1]
Saashin wayuu sumainwaleeya pulainwaaya tü mmapakat, saapalaa walekerü tü atüjakalü e'inaa. So'u wane ai apülajaasu nüpüla wane jima'ai alo'ojui. Anuu kuenta süchiki:
Walekerü
[anaataa | anaatawaa suurala]Saashin wayuu sumainwaleya pulainwayaa tu mmapakat. Eejachi wane jima'ai aloojui irama. Ounushi aipa'a. Shiasa'a so'u wane ai, sa'aka isashipa'a nüntiraaka sümaa wane jintulu, ashaintaja'alasu süka jeyuu.[1]
Nüsakiraka shia sünain sünülia
Koutaka shia nuulia
Asouktusu watuwaa ne'e
"Sunainjeejatü taya süsha tü iramakat"
Shiairuja'a ne'e sünüiki
Nümaaka shia chi jima'aikat nipialumüin. Eere tü nüwalayuukat
Nu'unawaika alojuin aipa'a. Shiasa'a malajusu tü nuwalayukat, na'yajawaluin jee natunkiruin anuipa'a nüchikiru'u. Nnojotpeje'e süküjüin tia nümüin
Shiasa'a so'u wane ai nüle'ejamaataka jee nüntaka saa'u sünain atunkuin anuipa'a. Nüshichika sümüin tü nüwalayuukat
Mapan majayutsu tü jintunkat je nuwayuuseka shia. No'unaka kepiain namüiwaa
O'unawainshi waneepia sünain alojoo shiasa'a nüle'ejapa eewaisü wane e'inuushi jo'uuchon lakayaasu shi'yataka tü nüwalayuukat
"Waainjala" ma'waishi nümüin. Nnojotpeje'e nünoujain namüin süka matüjüin niraa shiairua sünain aa'inraa tia e'inuushikat
Shiasa'a so'u wane ka'i, nu'unaka alojuin wattachon. Nüle'ejapa kale'u nüntaka saa'u sünain e'inaa, ojuinusu suwaralujee wane kouyeeru
"¿jamüsü punujutkat toulia?" nümaka sümüin
Koutusu nuulia. Sotoka na'in manüiküin shia jee nüko'ojooka sünain
Nnojolaa sümaka najapulu'ujee, shia apütaaka wane e'iniya najapülu'u
Niasa'a chi jima'aikai atunkawaishi nümüinwaa, shiasa'a sa'wai antawaisü nünainmuin.
Shiasa'a wana sünajatuin nnojotsü piama ka'i
Süntapa'a sümasü wane jintüt.
Sümaka nümüin:
"O'unajatuü taya. Anüü taputüin tachon, shiainjatu e'inakat tachikiru'u. Keraasü ta'yataain yaapünaa nutuma chi wayuu kashakai taya"
Müiruma'a nnojoluin ni'ruin. Shia aputaaka nüpüla tü jintutka. Sashin wayuu sumainwaa
Yo'olo suchiki walekerü
[anaataa | anaatawaa suurala]Tü Katto'uikat sümaiwa
[anaataa | anaatawaa suurala]
Saashin wayuu sumainwayaa nnojoluinwaa tü jitpaikat e'inunapusu süka aipisa, süka masichulia je waneirua wunu'ulia, tü shiniyoukat jerunnujaasu mematsuka saa'in tü piyulakat. Otta aainjunapu'usu süpüla miichipainjatuin ne'e nnojotsu oikaanuin eeshija'asa naa neiraanajuin saa'u eküülü je wane kasa.
Eeiruja'a jo paapüin tü pütchi makalu tü katto'uikat naya kayaatainkat naa jieyuukana, tia akua'ipakat aletujülia paala musuje'ese nayain ekirajunuin tepichiiwaya naa jieyuukana jee wana sümaa nasürünnüin süpüla majayulaa ako'omüinjünüsü tü natüjüinkat sünain tüü e'inuushikat natuma naa asurunnakana naya. Kojutsu mai'n amuinwaa tia akua'ipakat süka jamüin, wanaa sumaa asürünnuin wane jierü ekeraajünüsü süpüla wayuuin kekiin, kojotuin amuinwaa jee anainjatuin shou sümüin jo tü sa'ülüjatkalü jee shiennujanakana mapeena mapan antüsü tü jitpaikat natuma na alijunakana cheje'ewaliikana España soo'opünaa tü juyakat 1910, naa kapuchiinakana nekirajüin naa wayuukana tü watuasuwaikat otta müsia tü piantusuaikat shi'iniya. So'uje juyakat tü akomuinjünüsü sümaa sünaatünüin tü katto'uikat. Soujereya süntuin tü jitpaikat o'ttusu sünain aainju}ünaa tü katto'ui kanasükalirua.
Shi'inunapa tü katto'uikat süka jitpai, antusu yarannu otta musia maya sünain oikaana tü katto'uikat
Mapan mai'n shiasü shi'yataaka anain wainma wayuu, ayatapaje'eya nayain ne'e a'yataain naa jieyuukana sünain e'inaa tü katto'uikat
Alatüirü suulia 100 juya sünain süntüin paala tü jitpaikat. Wainmainru kasa ei'ranajaka maüpunaa e'raajünüsü nukua'ipa wayuu sainküinpünaa tü mmapa'akat sükajee tü katto'uikat. Ako'omüinjünüsü shi'niya tü katto'uikat maka sa'in woton otta kachuweera suttoutajee. Mayainjee sumunuin paala nayainjana naa jieyuukana e'inainjanikana tü katto'uikat mau'lu süka nnojoluipain juya süpüla narüleejuin otta napunajüin na tooloyuukana sünainjee tia o'ttüshi sünain e'ina katto'ui süpüla nepijainjanain.
Kanasü
[anaataa | anaatawaa suurala]-
Molokonottaya. Diseño de artesania wayuu inspirado en la tortuga -
Pasatalo'ouya inspirado en las tripas de la vaca -
Kalepse diseño de artesanía wayuu inspirado en ganchos -
Kuliichiya -
Marüliunaya diseño de artesanía wayuu -
Paralajunasu diseño de artesanía wayuu
Tü atujakat e'ina sunou (eeshi na kanasu makana) katto'ui antusu wana sumaa süntüin tü jitpaikat, antusu natuma naa kapuchiinakana nekirajüin wainma wayuu tü saainjiakat. Natüjapa naz woushinuukana nakanoujain süka nakua'ipa namuiwaa tüü katto'uikat je müinka shia wama'anain.
Sünain sünaa tü katto'uikat eesu süpüla sükumajünüin shiyaakuwa tü jetkat, shiyaakuwa mürülü, jolotsü jee eepunakat kei'reein na'in naa e'inalikat. Anüü süpüshi shiyaakuwa sünaa katto'ui
Molokonouttaya: tüü ashatushi sunainjee nuttoutta chi molokonakai
Pasatalo'ouya: tüü ashatushi sunainjee shiyulain tüü pa'akat
Kalepse: tüü ashatushi sunainjee tüü akacheejiakat
Kulichiyaa: tüü ashatushi sunainjee tüü sutupakat miichi
Marüliunaya: tüü ashatushi sunainjee sunou tüü alitakairua
Paralajunasu: shia tüü sunou pachajunasu
Antajirasu: shiyakua antajirasu, sukajee tüü eesu supula shikirajunuin sunain antirain tüü akuaippakat
Jimetouluya: tüü ashatushi sunainje so'u tüü
Sükorolocheinnu tü katto'uikat
[anaataa | anaatawaa suurala]
Shi'iyou katto'ui: shia tü joyotaka aa'u tü katto'uikalu. Yalejeesu o'ttuin palajana shi'iniya tü katto'uikat
Se'eru'u tü katto'uikat: je shiyatapunaa münüsü. Tüü shia eere sukumalaain sünaa tü katto'uikat maka kanasuinjatulee shia
Shiimata tü katto'uikat: tü che'ojaasu süpüla nnojoluin su'sulajain tü katto'uikat. Naatajatsu shi'iniya suulia shi'iyou otta suulia tü se'eru'ukat katto'ui. Eesu piamasü sukua'ipa saainjia eesu tü jokomoya.
So'ucheinnu tü katto'uikat: tü sootpunacheinsü jee süpülasü shia tü sulajiakat. Mekiisaluwaisü tü so'ucheheinnuka
Süsülajia: tü süpüla susuralaaya tü katto'uikat, sulu'upünaasu shia tü so'ucheinkalu.
Süpüt katto'ui: cho'ujaasu süpüla sutunapunanuin jee sükacheria tü katto'uikat. Süpüla sa'atunüin sünain kattoui ayapajunusu sünain süche'e tü katto'uikat.
Shiyulain: suünain tü katto'uikat piamasü sünainjeesü wane tü susulajiakalu je tü wane sunainjesu tü sikat süpüt katto'ui. Eesu shi'taanule wane sünainjee tü suinkalayakat katto'ui maka apünuinse'ere shiyuluin
Sünaa katto'ui: sünain wane katto'ui kanasü eeinjatu piamasü so'u sünaa. Tü palajatka sünaa shia tü shia sunou münakalü je tü wane sunou münüsü, tü shia tü akumajaka kanasü sünain tü katto'uikat.[1]