Estercilia Simanca Pushaina

Ka'i jemeiwaa shia:	1975
Jaleje'ewalü:	Paraiso, Kaisemapa
E'irukuu:	Püshaina
Suumainpa'a:	Kolompia
	Koleejia eere tepichiiwa'a shia:
	Ekijaapülee mülo'u eejatülee:
Shi'yataaka anain:	Ashajüi karalo'uta

Estercilia Simanca Pushaina joüsu chaa juyaa 1975 sulü Rancheriaa Paraisaa soou mma Kaisemapa (Wajiira Molü), ashaajusu achiikipüle siia achiikijatu'anaa. Ayatasu saaü sukuwaitpaa'alijuna siia sukuwaitpaa ejatüle shiia, tü makaa shiia shiiatain akanaajaka atuma: "Asurütna Wanee Jintut Joü" (Encierro De Una Pequeña Doncella) chaa so'ü Atülantika 2003 siia ekerotusu Anainwa IBBY chaa juyaa 2006.

Estercilia Simanca Pushaina sushajuin tü Karalo'uta "Aküjusuu Matijain Ashajaa" (Manifiesta no saber firmar) suchuwaje wanee kassa alataka chaa juyaa sumaiwa chaa Mmakat Kolomwia soou Wajiira kolomwiana, musuu suchukuwaje: Waneeiru alijuna kamanaka tü akumuja sukaraloushe Wayuu, ounusu chamüin Wajiira chaa juyaapüna 70, tü alijunakaliru shi'itain suyashe supushuwaleya wayuukaliru so'ü kai 31 tisiempüreolü, tairu nojolüin shiian shimüinsuka suuyashe.

Tü makaa supülasu akanajaa tü alüwataka soou Wajiiraka so'ü juyaa makajatü, tü anuliaka eitanaka sumüin Wayuu shiia: Rapa Hieloo, Motusierra, Kosiita Riika, Monaa, Korilaa siia maima anulia mujusu soou Wayuukaliru. Maima Wayuu makaa atuma tü alijunaka, joolü sutuma karalo'utaka sutijaipaa supushuwale Mmakat Kolomwia siia Wenesueela kajamüin shiiatain Estercilia Simanca Pushaina.

A'ttalee aamüinre

Antüna'ama tü ashajütka Estercilia Pushaina