Ir al contenido

Arüleeja

Tü Wikipeetia
Arüleeja mürüt

Arüleejaa ( alijunaiki Pastoreo) sünainjee tepichin chi jintüikai e'itaanüshi nütüma nutuushi otta nüshi sünain arüleejaa süpüla nütüjüinjachin nukuwa'ipa watta ka'i. Chi jintüi arüleejüikai, achijiraashi maalii sünain ali'ichajaa nümülüin süpüla yajaushi nüsüin süpülapünaa arüleeja.[1] chi jintui aluwatanushi nutuma chi laulakai shinai tamawa.watamalual shinai kumaja keshu alichajawa ounamushi shuma tú nurelejunkai nujunyantui kaliou chi jintui waima tú nutujuka shinai tú waraitaka waima tú niraka atujashi

Wayuu sünain arüleeja

[anaataa | anaatawaa suurala]
Arüleejaa

Kemiashi wuin, awawaijalashi süchiirua nürüleejüin, alü'jüshi junaaya nülojia wuchii eekai wanaain nümaa sa'aka mujuiikalü. Nüsiirüin wuin wattamaalü otta müsia aliuuka nükotchajüin motsopa ka'ikat nutkalüin sa'ato'u nipia jülüjusü na'in waneepia süka nümülün shia, suulia süntajalüin tü mojulasükat sünain. Jo'utaleulu oonooshi emüinlee kekülooin maka otta müsia eere tü wuinka müinka saa'in laa ale'eresa tü mürütka oonoonü apüleruat suulia aja'lajaain sa'in sütüma jamü otta jo miasü. Chi wayuu arüleejüikai makülajaasai sümaa nike'ejüin. Süi'tapa juya nuumainpa'a o'unüshi nüchuwa'aya ejewa'iree nia sümaa nürüleejüin. Eesü süpüla jierüin tü arüleejutkalü, shia wanee jierü tütüsü je yala'yalatsü. Tüü mürütka alatipsü kasa nuulia wayuu müinka sa'in o'ukttaa, achuntaa jieyuu otta kasakat supushua'a süntülee ni'iyo'u je nüpüshi chira wattajeejachi, asalijüshii nayaalü.

Watta saali sukua'ipa tü arüleejakat, naa chira wayuu arüleejakai nümülüin nimüiiwa, na chira alu'wataakai ayanamajünüin amüiwa'a; kamülüinkai sünainjee nürüleejüin.[2]

Sukuai'pa arüleeja

[anaataa | anaatawaa suurala]

Mayaasejee a'yatawain jia, aapüsü anaa otta kojutaa atumaa, sulu'u woumain, shiasa'a kapülain waa'in sünain tü arüleejaa mürülü saa'ujee kojutüin wamüin tü süliapala . Watüjaa aau'lü tü süliapalakat wanee asiruu otta wayuwaainkalü. Watüjaa aau'lu tü süliapalakat wanee asiruu otta müin ayalajaakalü kasa süka mürülü. Eesü ama'ana tü mürütkalü saa'u sulu'ujanain alijunayuu sümaiwa sulu'umüin tü woumainkalü.

Chi aruleejüikai, e'raajunüshi sulu'u wayuuin, ma'akaa jamülee nukua'ipa cho'ujaale nneerü ouikushii koojuyasu mürülü süpüla najapaitüin nneerü.

(Anasüle'e ma'in tü arüleejakat, aikaanajatü süpüla kasa che'injaain nümüin.chi aruleejuika

Wayuukana süma tü mürülükalü

[anaataa | anaatawaa suurala]

Na wayuukana sulu'u noumain, Wajiira, arüleejülii naya, eesü nama'na mürülü maka sa'in: pa'aa, shiyain tü kajutuinma'in natuma, nnojotpeje'e jouluin shia süka kapüleein ma'in so'u tü mmapa'akat. Tü mürütkat joutka ma'in shia tü ka'ulakat sümaa anneerü, shiyain tü neka'olu, na'liichajüin tü ka'ulakat nasa müsia shia. Neküin tü asalaakat nnojotpa kasa nekünjatüin. Müsia shia che'ijaasü namüin süpüla nawalaajüinjatüin wanee kasa alatüsü namüin, kasa naainjala, eere ouktaa, eere kasachiki, müsia kawayuusepa wanee achon.

Yajeewat tü annerükalüirua

[anaataa | anaatawaa suurala]

Tü annerü waraitapüsü waneepia sü'ütpünaa tü palakat, nachajain neküin, nümaa chi arülejüikai, shiasa'a so'u wane ka'i ale'ejashi nachukua'aya, süka eitüin juyaka, nnojotpeje'a nale'ejaain sotpa'a palakat süka mülo'ushaanain juyakat, nounaka sulu'u wanee wopü naatajatü.

Süchikejee tü wanee aika, tü annerükalü alatüshii sotpünaa palaakat nachikua'a süka josoipain shia, nu'unaka chi arülejüika nachiirua jülüjüsü na'in süchikanain suwuii tü annerükat.

Shi'ipajee sukua'ipa

[anaataa | anaatawaa suurala]
  1. Arüleejaa
  2. El pastoreo es un legado económico y espiritual