Ir al contenido

Jieyuu

Tü Wikipeetia
Jieyuu sulu'u suumain

Jieyuukana e Jiet (alijunaiki: Mujeres, mujer) sünain sukuwa'ipa wayuu shia tü jieyuukana kojutaka ma'in anüikü süpüla anaate'eraa wane kasachiki, shia achajaaka analu'u süpüla süpüshi otta müsia shia tü ekirajaaka na tepichikana süpüla natüjaainjatüin jaralin naya, jaralin napüshi sulu'u ne'iruku, sükajee shiain naa jieyuukana alatitka shi'iruku sümüin süchonyuu. Tü sükaliakalü jieyuu sainküinpünaa mmakalü shia 8 maatso juyawai[1].

Tü kojutaaka atuma na jieyuukana[anaataa | anaatawaa suurala]

María Estenia, Nuevo Amanecer, Albania

Sünain wanee kasachiki sulu'u wane apüshii, naa jieyuukana aashajaashi saa'u nachonni. Yootusu süchiirüa analu'u sulu'u süpüshi, tü jietka shia palajatka yootüin saa'u jamüinjatüin sukumajia sukuwa'ipa wane kasa mülo'u; tü jietka shia kojütshaataka süpüla ayatüinjatüin süchiirua saa'inka sulu'u sukuwa'ipa.[2]

Na jieyuukana eesü nama'ana tü aainjaaka süi, katto'ui, susu, wushu, eküülü, aainjüsü uujolü, wainma kasa saa'inraaka sutuma shian na atüjaka saa'u tia, otta sutuma anain sutuma sajapü. Tü sükumajaaka wane jierü nnojotsü aapaanüin nutuma wane toolo, sükajee pülain namüin otta eesü kasa süchiirua tia sümaiwajee. Maka saa'in tü atükaa süka pootshi, tia a'yatawaaka nnojotsü aainjünüin natuma na tooloyuukana, sutuma pülain namüin.

Sütapa'ala wane wayuu jierü[anaataa | anaatawaa suurala]

Na jieyuukana waneejatü nakuwa'ipa otta müsia shi'irukuu nuulia chi toolokai, makatka sa'in tü sülattainka, sünüiki, pasanüasü su'upünaa, laütasü süpoolo'u, nnojotsü ka'liimain, eesü eekai nnojolu'uin mülo'usenuuin, kachirasü otta müsia matsasü nuulia chi toolokai. Na jieyuu majayülamaatsü otta a'laülaajaasü sa'in palajana nuulia chi toolokai, süka jamüin waneejatü nakuwa'ipaka sulu'u nekii.[3]

Na jieyuukana sulu'u sukuwa'ipa wayuu[anaataa | anaatawaa suurala]

Sukua'ipa wayuu

Na jieyuukana sünain sukuwa'ipa wayuu kojutusu aka shiain tü shikiikalü otta müsia alane'erakalü shi'iruku sümüin süpüshi. Tü oushee shia tü wayuu jierü suuralakalü süpüshi wayuu, shia toushu, shikiikalaja'aya ma'in tapüshi müsü wayuu sümüin laülaa sümaiwa otta müsia so'u ka'ikat tüü. Süpüla atüjaanajuintüin so'u sukua wapüshi shia tü e'irukuukolü. Shia woushe atüjakaa saa'u wakua'ipa, pansaainjatüin waa'in sünain kasa supushuwa'a sütüma sünüiki. Tü jietkalü shia tü epeipirajaaka süpüshii maka saa'in wane jiitpai. Lotüinjatü sukua so'u mmakalü süpüla süchiaainjatüin süchonyuu, anainjatü nakuwa'ipa saa'uje shiakat.[4]

Na jieyuukana eesü nakuwa'ipa nemüiwa sutuma soushi jee neikalü, sükajee nayainjana watta ka'i na ekirajaainjakana tü wakua'ipaka namüin nachonni jee na achecheraainjakana tü wayuunaikika soo'opünaa mmakalü. Shiasa'a sutuma tia kojutuin ma'in naya, eekalü tü asürülawaaka namüin na majayutnuuka süpüla nekirajaanüin sulu'u tü sukuwa'ipaka wayuu. Sünain wanee asürülaa majayutpa'a wanee jiet, aashajaanüsü otta ekirajaanüsü süpüla sütüjaainjatüin ayaawata tü sukuwa'ipaka otta süpüla anain sukua mapeena sutuma tü wunu'u süsakaa sutuma shiika.

Süyaawase wanee jierü[anaataa | anaatawaa suurala]

Jieyuu wayuu

Tü jieyuukana shikii süpüshi wayuu, müsüka saa'in wane amüchi mülo'u, wainma kasa kojutusu sulu'u. Shi'iyatüinjatü tü sütijakaa'o namüin na suchonyuukana, süikeyuu.

  • Jintuluu: 1 (waneeshi) sünainmüin 9 (mekietsalü) juyaa.
  • Jimo'olu: 10 (po'loo) sünainmüin 12 (po'loo piamamüin) juyaa, eesü süpüla kama'ain majayülüin shia.
  • Majayulü: majayutpa shia sünaimüin kei'rumaa.
  • Kei'rumayuu: sünainmüin wayuu kachoinpa shia.
  • Laülaa: Jiet la'ulaapa shia, kapülaainsü sünain kasa alataka sulu'u süpüshi.

Shia jietka eka ama'ana sukuwa'ipa lania otta müsia yootoo sümaa saa'in wayuu outusu, sulu'upüna lapü otta müsia sünain oo'ulakawaa. Tü jietkalü o'oojitsü wayuu outusu, ayutsü jiipü, o'oojitsü wayuu sünain wanee lapü süpülapünaa kasachiki.

Sukua'ipa tü jietka kojutusü sükajee eein sukuwa'ipa sümaiwa nutuma Ma'leiwa. Tü jietka süshatüin saainjala mma, aka jamüin kachonsü nutuma juya. Mma shia tü jietka otta müshia juya nia chi toolokai sulu'u sukuwa'ipa wayuu sümaiwa.

Paasheje'eraa soo'omüin[anaataa | anaatawaa suurala]

Shi'ipajee sukua'ipa[anaataa | anaatawaa suurala]

  1. Süka'iyaa jieyuu sutuma ONU
  2. La Guajira: ¿cuál es el rol de la mujer wayuu en el territorio indígena?
  3. ¿Por qué las niñas maduran antes que los niños?
  4. La autoridad de la mujer wayuu