Rapa Nui
Rapa Nui (rapanuiinaiki: Rapa Nui, «Mioü Rapa»; alijunaiki: Isla de Pascua) shai wanee mma sulü'ü wuin chaa Chiire eepünaa Polinesia, pasanain sünain wuinka Pasifikat pejeewasü sümaa Kalteraa sauu 3700 km. Sümioushee mmakat shia 163,6 km², shia mülousüka'main mma shiro'oko wuin e'eka chaa Chiire sotpaaka palaa, o'ota keepiaka chaaya shia 5035, akotchiiraka sünain Hanga Roa, eree mmulousuka alijunapiapa pasanain sünain mmakat. Tü mma pejeeka sünain shia wanee su'umain alijuna inküleesu sulü'ü mma Pitcairn. Tü mmakat Rapa Nui keio'shaanasü kajamüin shia tü palajanaka supüla eraajawa sutuma anachon shia jee siia sütuma nakuwai'pa naa kusinaka rapanui eeka sumaiwa souu tü mma jirokoka wuin, atijaa'nüsü soou naa kusinaka sütuma nakümainka Moai, waneeirü ayakua miou akumajanaka sükaa ipaa eeka süpaalüsu mmakat. Süpüla aimaajünüin tü sukuwai'pa Rapa Nui, tü alaa'ulashikai soou Chiire alüwatashii aimaaja naakümainka naa kusinaka sükaa Conaf patkeesü joolü natuma, jee siia joolü tü UNESCO müshii sumüin Rapa Nui sükorolo Mma sünain 1995.
Tü Sunüliaka Rapa Nui[anaataa | anaatawaa suurala]
Tü sunüliaka tü mmakat Rapa Nui antüsu wattaje natüma tahitikalirü (alijunaiki: tahitiano) antaka weinshi sünain mmaka, Rapa Nui müsü «Mma mülou jirok wuin: alijunaikirü Isla Grande» sulü'ü tü sünüikika tahitianakalirü antapükaa sünain mmaka chaa sikülaa XIX. Tü sünüliaka eitanüsu natumaa naa tahitinakalirü kajatü ayatsü'main sümaa mmakat Rapa chaa su'umain Polinesia Püransesa, jee münakaa müinyaa Rapa Iti «Mma jouchon jirok wuin: alijunaikirü Isla pequeña». Tairü atijaanüin kaa wattajein tü sünüliaka Rapa Nui, tü ounaka chaamüin ayatsü müinka shi'itain naa kusinaka e'epüka soou. Jee siia joolü natümaa kusinaka kepiaka soou Rapa Nui, münaapüsü Te pito o'ota Te Henua, sulü'ü tü nanüikika jia «Sümoocho Mmakat- alijunaiki: Ombligo de la Tierra» jee siia Mata ki te rangi, «O'u ananajaka sirumamüin-alijunaiki: Ojos que miran al Cielo». O'ota müsiia chii alijunakai Jakob Roggeveen europaajechi ni'itain sünülia alijunaikirü: Isla de Pascua. Niakai ajüitüshii soou wanee kai chejee Texel, nülaataka sotpünaa su'umain Chiire, jee siia sou kaika 5 apüriirü sünain juyaa 1722 chii alijunakai antüshi sünain Rapa Nui, sukaalia'püna Paskau'ka. Ni'itaka sünüliaka mmakat Paasch-Eyland sulü'ü nünüikika. Joolü tü mmakat Rapa Nui era'ajünüsu müinka Paskua.
Süchukuajee Sukuwai'pa Rapa Nui[anaataa | anaatawaa suurala]
Ja'ashin naa atijaaka sauu nakuwai'pa, tü pueuloka rapanui antüsu chejee wanee mma pülaasü Hiva münüsu, e'enajüshii nütumaa Hotu Matu'a, chii palajaikai ariki, tü makaa alatüsü sünain'püna piamaka mileenia a.c naashin naa achajaaka sukuwai'pa pueuloka rapanui chaa sumaiwa, tü su'uralaka nakuwait'pa chejeewai Polinesia, sünainje mma Markesas jirok wuin. Jee siia joolü münüipaa kaa jiia mmakat Rapa Iti tü pülaasuka Hiva naküjaka achikii kusinaka rapanuijewai, Hiva jiia neika naa pueuloka naashin nayainü. Sünain tü pueuloka rapanui, chii alaa'ulakai jee siia kojütüshii'main niia chii ariki, chii ariki pülaashi kajamüin jashiin nakuwai'pa, niiakai süpüshii pülaashuka, nayaa akatajüshii jee waneejatü nakuwai'pa. Tü pueuloka kakatshi jouchonwai jee siia aitajüshi soou mmakat sotpaalü tü palaaka (Kāinga sulü'ü rapanui'naiki). Pasanainpüna sünain mmakat Rapa Nui eesü kepian naa rapanuijewakalirü kajamüin ein mma süpüla apünajaa. Sotpaa tü wuinka eesü nakümainka eere nanoujain nümüin chii moai'kai, eere yo'otüin sou nakuwai'pa jee siia ee outkajain süpüla kasachikii (müinka Anakena jee siia Akahanga). Joolü nnojotsü atijanüin jamüin nakümain naa moai'kalirü jee siia jamüin nalüjain sotpa palaaka.