Ir al contenido

Parouja

Tü Wikipeetia
Jintut parouja sümaa na'yataain

Parouja (alijunaiki: Añú) naya wane wayuuirua parouja münüshin natuma na wayuukana, kouralashii naya sulu'u tü mmakat Karouya, sa'ütpa'a tü süchii limuuna. Tü noumainka na paroujakana piamashii shi'ipa, eesü wane shi'ipa sulu'u Mara otta tü wane yalasü sulu'u mmakat Wajiira. Na paroujakana naatajatü nakua'ipa otta tü nanüikika noulia na wayuu, otta noulia na waneeirua wayuuirua eekalü kepian sulu'u Suuria makatka tü Yukpa, Bari otta na Japreria amünakalü.[1]

Süchikuu nakua'ipa[anaataa | anaatawaa suurala]

Nakumalaa na paroujakana

Tü pütchika añú nayaawase na paroujakana otta gente de mar müsü süka alijunaiki, otta süka wayuunaiki müsü: palaaje'ewaliikana. E'raajünüshiija'a süka tü pütchika paroujanos, sükajee kepiain naya sotpa'a tü palaaka otta müsia shiain eere naya kouralain sümaiwale'eyan, tü pütchika parouja ne'itaala na wayuukana süpüla nayaawatüinjatüin na nnojotka wayuuin otta müsia süpüla sotunjanain naa'in sükajee naatajatüin nakua'ipa (Johannes Wilbert. 1983). Jo müinma yaa, na laülaayuukana kayaawaseshii naya süka tü nanüikika, tü pütchika tia shia laguneros, süka jamüin yalain naya kepiain soo'opünaa tü wuinka.[2][3]

Na paroujakana kayaawaseshii nemüiwa noulia na waneeirua wayuu kouralaka sulu'u mmakat Suuria (Yukpa, Bari, Wayuu otta Japreria). Akatsa'a nayain na paroujakana na kojuyashiikana na'akajee, pajeshii nachiirua na wayuukana. Tü nanüiki na paroujakana meematüsü tü wayuunaikika, süka jamüin pawalaawashi tü nanüiki, sükajee shi'ipain tü anüiki mülo'usuka Arawak.

Tü pütchika parouja, ne'itaala na wayuukana nanain na añú, süpüla nayaawatüinjanain. Akatsa'a joolu'u natuma na atüjaka süpüleerua kasa a'wanajaanüsü tü pütchika süpüla shiainjatüin tü Añú nayaawasekalü, tia maka sutuma na'yataain na Movimiento Cultural Paraujano (MOCUPA).

Jalasü noumain na paroujakana[anaataa | anaatawaa suurala]

Sukua'ipa nepia

Tü noumainka na paroujakana sotpünaasü tü palaaka, pasanain sünain Wajiira otta Mara, naya kepiashii soo'opünaa tü wuinka paalale'eyan. Akatsa'a, na paroujakana sainküinpünaasü tü wuinka, eeshi parouja kepiaka cha'aya Catatumbo, Cabimas, Almirante Padilla, Rosario de Perijá, Marakaaya otta eepünaale anain süpüla nakumajaain nepia soo'ujee tü wuinka.

Nulu'u chi mmakai Wajiira, kepiashii naya sulu'u Karouya, otta mainma sünülia nepiapa'a müinka saa'in el barro, la boquita, boca de caño, ponchera, Nuevo mundo, las parcelas, otta waneeirua. Naashin na ayaawajütka wayuu, eeshi 17.437 no'u chi juyakai 2021, otta müsia nulu'u chi laakai Karouya eeshi maka 5.942. Eeshi parouja kepiaka cha'aya San Rafael del Mojan, eere kanüliain naya, eere naya kepiain müsü sünülia: Nazareth, El Guacuco, Indio Mara otta Las Lomas.

Cha'aya Almirante Padilla kepiashii naya sulu'u tü mmakalüirua: Isla Toas, Isla Maraca, Isla Zapara, Isla San Carlos otta Isla Sabaneta.

Tü kasa mojusu süpüleerua nakua'ipa[anaataa | anaatawaa suurala]

Kosoliina shiroku tü wuinka

Mainma kasa mojusu alataka namüin na paroujakana, tü alataka namüin kachikuwasü sünain tü nakua'ipaka, süka jamüin ayokojoosü tü nanüikika, otta a'wanajaasü tü nakua'ipaka.

Eesü wane kasa amojujaaka tü nakua'ipaka, shia tü wasuuraka, süka jamüin antüsü tü wasuuraka chejee Marakaayaje shirokumüin tü laaka eere naya kepiain, sünainjee tia ayuuijaa müshi naya sutuma tü yarüttüsüka sa'akaka tü wuinka, süka jamüin tü wuinka aapaanüsü natuma süpüla o'ojoo, ashijawaa, a'lakajawaa, otta süpüla nalojüinjatüin tü jimeka nekaka. Sutuma tia, mainma parouja ayuuika sünainjee otta na waneeirua o'unushin suulia tü noumainka sutuma ne'rüin namüliain sünain, sükajee nnojoluin kojuteekai nakua'ipa namüin na laülaashikana saa'u mmakat.

Shiroku tü wuinka Marakaaya eeshi alijuna a'yataaka sünain ayu'laa petroleo sulu'ujee tü mmapa'akat, sünainjee tia eesü o'yotuuin tü petroleo shiroku tü wuinka, yarütta müsia sutuma, mapan tü wuinka yarüttüsü antüsü nanainmüin. Otta wane, eesü alijuna otta wayuu eekai e'ikajaain kosoliina otta kaasü kolompiamüin, süpüla ne'ikajaain tia o'unushin naya shirokupünaa tü wuinka sa'u anuwa akumajuushi süpüla, sünainjee tia makaa, o'yotuusu kosoliina otta kaasü shiroku tü wuinka, maleesüja'a tü nakua'ipaka sutuma yalain naya pasanain sünain wane kasa makatka tia.

Süchikuu tü na'yataainka[anaataa | anaatawaa suurala]

Na'yataaka anain[anaataa | anaatawaa suurala]

Anuwa sünain olojoo

Tü na'yataaka anain na paroujakana shia tü olojooka jime otta olojoo wuchiichenyuu, shia tü nekaka anainjee tü napüshikana. Tü olojooka kasa neküin na'yataain na tooloyuukana, otta sünainjee müin nakua'ipa, eenajaanüshi na tepichikana shi'ire nashatüin nakua'ipa otta shi'ire nekirajaain sünain olojoo kasa nemia. Na paroujakana nalojuin tü wuchii yaguaza, cáñamo, cuervo, tijereta, otta waneeirua.

Na jieyuukana kakatüsü tü na'yataainka, tü jieyuukalüirua a'yataashi sünain aainjaa tü natüjaka apüleerua makatka tü riuut süka süpana wane wunu'u enea münüsü. Akatsa'a palitchon ne'e nakanain sünainjee, süka jamüin kayarülajaain tü nepiapa'aka sutuma tü yarüttüsüka antaka wattaje'e makatka tü wasuuraka, sutuma tia, yüütüshi na alijunaka antapu'uko na'akamüin sünain ayalajaa tü nakumainka napüla.

Tü wasuuraka otta tü kasa o'yotuusuka shiroku tü wuinka su'wanajaain tü mmapa'akat, süka jamüin kashüülajaasü tü mmakat otta tü wuchiikalüirua o'unushin watta'amüin sünain ekajawaa otta atpajaa tü neküinka.

Nakua'ipa[anaataa | anaatawaa suurala]

Tü nakua'ipaka na paroujakana wane akua'ipa naatajatü otta katatüsü suulia nakua'ipa na waneeirua wayuu eekalü sulu'u mmakat Suuria. Müinma yaa ayatüsü tü nakua'ipaka sünain olojoo, aainjaa kasa otta sünain kepiawaa soo'opünaa tü wuinka. Ayatüshii naya sünain e'inaa süka marishi jo enea münaka, süpüla akumajaa tü naanala otta saanala sutu'upünaa nepia otta eekai anain süpüla akumajünaa süka, tia na'yataain na jieyuukana.

Otta na tooloyuukana ayatüshii sünain olojoo otta sünain akumajawaa anuwa süpüla noikaain namüin eekai cho'ujaain amüin. Otta eeshi toolo eekai o'unuin wattamüin sünain ayanamajaa süpüleerua nupüshi otta nuchonyuu.

Nepia[anaataa | anaatawaa suurala]

Nepiapa'a na paroujakana

Tü nepiaka na paroujakana ayatüsü aainjünüin süka süpana wunu'u otta ka'akasü sükorolo alijuna süpüla checheinjatüin sukua'ipa. Tü nepiaka akumajuushi süka chi wunu'ukai mangle otta estera; otta müsia enea, akumajaanüsü soo'ujee tü wuinka sünainjee piama meetro iipünaamüin. Tü nepiaka kanüliasü sutuma alijuna, palafito münüsü.

Sükajee shiain tü jimeka tü nekaka anain na paroujakana, nakumajaain nepia soo'opüna tü wuinka shi'ire yalain naya pejein sünain tü nalojuinka, shiaja'a katumajatü kojuyain naya sotpa'apünaa tü laaka otta tü palaaka, chejee palaajee uuchimüinre'e. Tü nepiaka kamalainshaatasü namüin na alijunaka, süka jamüin nantaiwa'a na palajanaka alijunaka yaamüin, antiraashi naya namaa na paroujakana, yalejee e'raajünüshii naya natuma, otta mapan ashajünüsü süchikuu sukua'ipa nepia sulu'u tü nashajüinka sulu'u karalo'uta.

Na atüjashaataka süpüleerua miichi kamalainshaatasü namüin tü sukua'ipaka nepia na paroujakana, sükajee anachoin shia otta naashin sutuma akumajuushi süka kasa eekalü sulu'u noumain otta nnojotsü su'wanajaain tü mmapa'akat.

...jouuchon tü miichikalüirua otta eesü wane luma pejeewasü sünain otta wane luma yalasü sa'ato'u akatsa'a jutatuin wane sa'ata o'unaka sünainmüin wane küliki. Tü wunu'uko süsa'aka achituushi mmolu'u shiinalu'u tü wuinka, süsawatüin wane meetro shiinalu'u tü wuinka. Jahn, 1927:207

Naküjala na paroujakana[anaataa | anaatawaa suurala]

Sukua'ipa wane ouktaa natuma na paroujakana[anaataa | anaatawaa suurala]

Parouja sünain olojoo

Namüin na paroujakana, tü ouktaaka eweetüsü süchikejee wane wopu eere mainmain kasachiki, kasa pülasü, ainkuuwa aa'in, supunalu'u tü wopuko tia eweetüshi mainma wuchiirua yootushi na'akajee otta naya e'iyataka jalainjatüin tü saa'inka na ouktusukalüirua. (Ali Fernández 1999)

Aja, napüla na paroujakana tü ouktaaka aa'in shia tü ale'ejaa naa'in eere na'juituin paalale'eyan, müsü tü naküjalaka:

...wayakana yaashi yaaya iipünaa, akatsa'a cha'aya unaapümüin eesü wayuu, na añú wamaka. Cha'aya shiinalu'u tü mmapa'akat eesü wane mma emerojoosü sümaiwa otta na wayuukalüirua emerojoosü sümaa, mapan wanaa sümaa süposonojooin tü laaka, ke'irajaasü tü mmapa'akalü, tia ke'irakaa shia shipijana namüliain na añú emerojooka sümaiwa, sümaa tü mma o'unaka shiinalu'u tü wuinka. Sünainjee tia mmakat emerojooka, jemeishin na añú jekennuu. (Medina Josefina)

Sünainjee tü pütchikaa waashaje'eraka yaaulerü ja'yasü tü nanüiki saa'ujee tü nakua'ipaka sünain wane ouktaa, süchikuu wane mma akumajuushi nutuma Ayuyei, nia chi o'tterakai naya paalainka.

Akatsa'a, eere naamaka na paroujakana, wane mma jimatsü otta eesü talataa aa'in. Eere naamaka antiraashi naya sümaa napüshikalüirua. Sünain tü suumainka ouktusukalüirua ayatusu naya kepiain, nnojotsü waneejatüin noulia sükajee shiain ne'e tü ne'raajaka paala.

...tüsa iseeka yaamüin shia tü teika - aa'inmajünüshii waya waneepia natuma na angel amünaka, anale'e ma'in takua'ipa sükajee eein akaratshi tapüleerua weinshi, ouktushin akaratshi tachonyuu. Cha'aya eere naya joolu'u na'atapajüin taya. ¡türa iseeka wopulu shia maama! O'uneerü taya otta e'ikajaaneerü taya eere chi señootkai. Wane mma waneejatü tia, wopulu chamüin eesü sarulu, paa'a, erü, toomasü otta müleka kataiwa to'uu ta'yaajüle naya, nnojoleerü nalatirüin taya süka anakaralu'u, otta müsia maka anamiale taya namüin kataiwa to'uu nnojoleerü kasajatüin taya namüin. Mmapa'akalü tia wane mma jeketü eere pansaain otta jimatüin waa'inka. Nnojotsü alawaain watuma waya paroujakana, shiimüin tia, je'ralee wane ayaa eekai weinshin otta makutulaain shia, eesü süpüla yalain wane añú ouktuin, müsüka saa'in wane kanasü sükajee mainmain sünaa sünain shi'iree talatuin waa'in, eere tü ayaaka kepiashi nuchukua'a wane añú, wayakana nnojoishi ouktuin. (Medina Josefina)

Tü nanüikika[anaataa | anaatawaa suurala]

Tü nanüikika na paroujakana pawalaawasü sümaa nanüiki na wayuukana sükajee kayaawasein sünainjee tü anüiki mülo'usuka Arawak.

Müsü tü pütchika süka nanüiki:

  • Añú: palaaje'ewaliikana.
  • Aruyuu: nama'leiwasee
  • Warushar: laaka
  • Meikol: mei
  • Baqueta: waara kasasü e'ichi

Shi'ipajee sukua'ipa[anaataa | anaatawaa suurala]

  1. Añu
  2. Significados socioculturales de la salud/enfermedad bucal en los indígenas añú
  3. Venezuela: FOTORREPORTAJE Un pueblo añú que sucumbe: Sinamaica