Ir al contenido

Paipai

Tü Wikipeetia
Paipa sünain wayuu jierü

Paipai (alijunaiki: esporas) sünülia natuma na atüjakana süpüleerua ayaawataa sukuwa'ipa wunu'uliaka shia Inonotus rickii.[1] Tü makaa anasüu sümüin süpüshüwa'le tü wayuu, süchepasü wayuu jieyuu sünain o'unaa wattamüin, otta jo sünain alapajaa. Eesü paipai eekai yuulin ma'in suulia wanee, eesü eekai mmeera sümünüin. Tü paipaikalü, shi'itaain wayuu jierü sünain su'upunaa; sütamaapa wattachon, o'olojoosü sü'upunaa, shi'itain jo shia sünain su'upünaa nuuliia niaa ka'ikai.

Sukumajia Paipai

[anaataa | anaatawaa suurala]

Achajaanüsü palajanaa tü wunu'ukalü mashukaa amünakaa, e'itaanüsü jo shia süpüla ka'i, süpüla josoinjatüin, josopa jo shia, ayüüjaanüsü süka ipa, yütche'echanjatü, müinjatüka sa'in mma, e'itaanüsü jo sulu'u wanee iitachon ke'erouseinjachi. Achajaanüsü jo tü süseepüinkalü anneerü;ajuriichajaanüsü, sujuittapa süsaüse e'itaanüsü sulu'u wanee pateeyachon. cho'ujaasü eeinjatüin piamale'e.

Kasa anaka apüla Papai

[anaataa | anaatawaa suurala]

Tü paipaikalü, anasü süpula su'upünaa wayuu, anachonsü sütapa'a sütuma, nnojotsü jotüin su'upünaa sütuma ka'i, sütuma jo'utai. Anasü süpüla waraitaa, o'unaa sünain ajaittaa wuin, arüleejaa, asukaa siki, ayüüjaa maikü, anasü süpüla su'upunaa wayuu majayülü, otta wayuu miyo'u, müsia laülaayuu. Chi ka'ikai Wajiira katurulashimain, shiasa'a maka sukuwa'ipa jieyuu sünain shiisalajüin su'upünaa nulia chi ka'ikai.[2]

Shi'ipajee sukuwa'ipa

[anaataa | anaatawaa suurala]
  1. USO DE LOS HONGOS, Podaxis pistillaris, Inonotus rickii y Phellorinia herculeana (BASIDIOMYCETES), POR LA ETNIA WAYUU EN LA ALTA GUAJIRA COLOMBIANA
  2. Maquillaje facial wayuu