Ichii (eküülü)
Ichii (alijunaiki: sal) shia tü se'ichiise wayuu ejitünaka sa'aka eküülü sü'lakajaapa wane wayuu.
Süchiki süwashiruin Manaure; tü ichiikat[anaataa | anaatawaa suurala]
Nupushua chi wayúu eekai nupasiajaainchin yamuin Akualumuin (sunulia Manaure natuma na laukayukana) e’eiruja napuin kuenta süchiki süwashiruin Manaure, tü Ichiikat. Nashin na ekirajashikana suchiki kasaain supa’a wane mma, tü topografía sumakalu alijuna “tü wajirakalü shia wane mma wainmakalu washirü sumana’ana, supushi tiaa washirükalu shia tü pala’akat, tü joutaikat, chi kaikai otta tü ichiikat” Suka jaiin wanepia chi kaikai otta katsuin tü joutaikat, so’ompuna tü pala’akalü akumajasu miyo’uyu watchua, eesu watchua chaaya Bahía Honda, Bahía Quebrada shiaapajae Manaure miyo’ushataain awatchuain
Sunain ashajushikalu tü, yo’oteena waya suchiki tü washirü sumanakalu Manaure sukaje tü watchuakat, yo’oteena waya suchiki tü ichiikat sumainwa paala, suchiki sukuaippa wana sumaa shi’yatanuin ama suwatchua Manaure otta saajalayamuin ashajushikat wane jouchon putchi suchiki jamuin choujakat otta kaseruin kasa anasu saapekat maaka shi’yatanuin suchikua sumaa tü suwatchuainkat Manaure
Tü Ichiikat sumainwaa[anaataa | anaatawaa suurala]
Sashin tü karalota suchikimajatukat Colombia sumainwaa (wana sumaa tü conquista española munakalu) e'epushi waneirua kusina Coanaos munushi, kepiapukana Cabo de la Vela je chaaya Valle Upar (Valledupar munusu mmaulu) Naainua kusinakana alujapushi ichii chaaje wajiraje chamuin wopumuin supula neinranajain shia sumaa oro
Wane sa'ata sukuaippakalu, na wayuu namainwajanakana na watushinukana julujawaisu naain wana sumaa kamunain tü pala’akat suka jamuin tü suwalainkat aputawaisu jime, kankureja... nataujawalin na wayukana, shiasa mmapa sumatsuinjapa tü pala'akat o'osojawaisu tü suwalainkat nutuma chi kaikat, shiasa suchikinainru akumajamusu tü ichiikat, nakonchajamusia na wayukana supula nawanajaain shia saau eekulu. Ya'aya Akualu nashin na laulayukana supulapuna suttuin shi'yataya tü alijunakalirüa, na wayukana nakonchajapuin tü ichiikat suka suta molokona, mmapa nalujuin suka nasapu je na jieyukana suka nekinsha. Tü palajannukat watchua chajatü Bahía Honda je Bahía Quebrada chaaya wuimpuin
Sulu’u Colombia supuhua tü watchuapakalirua (ichiipa´a) shiasu wane washiru suluwatakat aau tü gobiernokat. Tü suwatchuainkat Manaure oktunusu sunain ayataana souje tü juyakat 1920 (supulapuna tiaa nakonchajapuin na wayukana pali’irawain tü akumajasukat so'ompuna pala'a) so’uje juyakat tiaa tü gobiernokat saapuin shiki tü ayatawakat namuin kojuyashi alijuna, naainua nakonchojuin wainma wayuu chejewannu Bahía Honda suka jamuin naainua nayatatujulia aanain tü ichiikat. Supuhua tiaa ayatawakalu nojotsu makinakai je na wayukana neinkajawaluin suka anuwa joucheein tü ichiikat sunainmuin anua miyo'uyu alujatkat achiseu, eesuja maaka saain 40 hectáreas tíaa watchua oktunakalu anaain palajana ya´aya Manaure
Mmapa so´o tü juyakat 1941 tü aluwatasukat saau Colombia (Gobierno) ne´iranaajain sukuaippa tü ayatawakat, tü jeketukat sukuaippa, aapunusu sumuin Tü Aluwatasukat saau sunentse Colombia (Banco de la Republica) shianjatuin aluwataain saau supushua tü watchuarua ekain suluuin Colmbia. Musujese shian Banco de la Republica a´oniruin sukuaippa suwatchuain Manaure so`ouje tiaa juyakat sunainmuin 1963. Banco de la Republica supula suno´u tuin tü ayatayakalirua sukumajuin wane shawajule anuwa miyo´uyu (puerto sumakat alijuna) je antinnusu tü maquinairua shi´yatayakalirua, antinnusu tü salerolalirua je wanerua koroloirua ayataya
Shiapa ayatai Banco de la Republica sumaa shichiise Manaure wainma kasa anasu suttitkat sumuin, aapusu shia wane kolegia (suluu tiaa kelejiakat naya ekirajaka na kapuchinakana) aapusu shia e´erajeria ayuli (piitalu), wane ikuleesia katolica, aapusu shia wane outkajale eere saainjuinuin teatro je nekirajunuin catolicismo na wayukana, aapusu shia wane anajule pelikula (cine) je musiaa aapusu kojuyasirua miichi eere natunkuin na ayatashikana sunain ichii (casas salinas)
Waneirua kasa anasu eejatkalu sutuma Banco de la Republica shia sulajuin molina, posu´u, laa...je waneirua koroloirua aapaaya wuin. Tiaa ayatawakalu saainjuin sukaje tü empresa kanuliakat Concepción de Salinas, tiaa empresakat shia aapunakalu ajapulu tü suwatchuainkat manaure
So´u tü juyakat 1948 tü suwatchuainkat Manaure aapusu maaka 30 mil tonelada ichii. Wana sumaa tiaa kaikat Manaure ayoujasu sumaa waneirua mma eekaluirua amaana ichii maaka sain Galerazamba (watchua chejewalu Bolivar), El Torno, Tasajera otta pozos colorados (watchuairua chejewannu Mgdalena) je musiaa ayoujasu sumaa Bahia Honda (watchua chejewalu wuimpuin). Shiapajee Miyousuin tü watchua chejewatkat Galerazamba suka pasaanain shia sunain Cartagena je Barranquilla, pueblo washinnukalu maain so´u juyakat tiaa
Wana sumaa tü juyakat 1952 wanesusu tü yaratkalu ichii supula sukumajuin quimico yaaya Colombia, shia tü empresa kaniliakat Planta de Soda de Betania (cheejewalu Antioquia). Tiaa empresakat aainjusu suka tü ichiikat hidroxidos je carbonatos supula sukumajunuin pastilla, jawonrua, rouya je waneirua kasa. Suka wanesuin tiaa empresakat isasu suchiki suinkuin sumuin supushua Colombia musujese so´u tü juyakat 1963 akumajunusu wane suwalata chaaya Cartagena, tiaa suwalatakat ottusu sunain ayatawaa so´u tü juyakat 1967
Sunulia tiaa jeketukat empresa shia Planta de Soda de Cartagena, sumuin tiaa empresakat shiajatu Manaure oikkakat Ichii sumuin. Sunainje tiaa anouktunusu je akomuinjunusu tü ayatayakalirua sunain suwatchuainrua Manaure. Nashin na ekirajashikana suchirua sukuaippa shiichise Manaure so´u juyakat tiaa aapawaisu Manaure maaka 300.000 toneladas ichii juyawain. Mmapa so´u juyakat 1969 Manaure apawaisu maaka 700.000 toneladas ichii juyawai
Suka shian wane ayatawa miyo´ukalu sumaa kapuleein tü watchualirua mushi na e´erajushikana je na ingenierokana numuin Presidentekai anasu susuneennain sulia tü Banco de la Republica tü ichiikat. Musujeese sukumajunuin wane lei supula sunnenuin sulia (Ley 41 de 1968) je sukumajunaka wane jeketu sukuippa shi´yataya tü watchualirua, tiaa jeketukat sukuaippa shianjatu kajapulukat Ifi (instituto de fomento industrial) sumaa Ministerio de Hacienda y Minas y Petroleo
Ifi oktusu sunain ayatawa sunian supushua suwatchuain Colombia so´u tü juyakat 1970. So´uya tiaa juyakat Ifi sukapuluin suwatchuain Manaure, eesuja maaka saain 4 mil hectareas shimerinse suwatchuain. Wana sumaa tiaa tü suwatchuainkat Manaure apawaisu wane (1) millón ichii toneladas juyawai
Sumainwaleeya wana sumaa sukumajunuin tü Planta de Soda de Cartagena Alcalis, julujunakalu aain, shia shialajuintuinne´e ichii suliaa Manaure. Nojotpaja muin sukuaippa nojotsu shiane´e Manaure shiyalajuin e´ichiise, sunainje tiaa watta salin ichii amuloi´ka suliaa Manaure. Tiaa ichii amuloinka supaasu wane watchua wopujerusu kanuliakat La Nodrisa, shiimerinse tiaa watchua amuloinka sawatuin 92 hectáreas. Tiaa watchua amuloinka mauluya akalejasu maaka sain jalalatshii
Ayatasu Ifi sumaa Concepcion de Salinas sunain shichiise Manaure so´oje tü juyakat 1970 sunainmuin 1991 (Decreto 2018 de diciembre 1991), souje tiaa juyakalu oktusu wane jeketu sukuaippa shi´yataya suwatchuain Colombia, tiaa jekekat sukuaippa shi´yataya sulaain shi´yatain Ifi sumaa eepunakalu empresa (supulapuna tiaa shiane´e ayatapukat tü gobiernokalu sunain tü watchuakalirua suluu Colombia). So´u juyakat tiaa oktusu sunain ayatawa Ifi sumaa kojuyasuirua empresa sunain tü watchuakalirua supushi tiaa watchuakalirua shia Zipaquira, Nemocon, Upin je Galerazamb
Nojotpaje akumajunuin jekeket karalouta (contrato sumakat alijuna) supula shi´yatanuin shichiise Manaure suka jamuin na wayukana nachuntuin saapunuin namuin naluwataain saau tü ichiikat suka suluin shia su´umain wayuu je achuntushi mmauna saau tü shewainkalu tü empresakat wana sumaa sheerunnuin tü watchuakalu, supushi tiaa namaunajakalu achirua shia so´osojaain tü suwalainkat pala´a (palayato´u) kanuliakat Laguna San Agustin je Laguna San Juan. Nashiin na laulayukana tiaa piamasukalirua suwalain pala´a miyo´upu sumainwaa, ayunnapusu shirokoje jime maaka korokona, jiso´on, paayu, walinaain, walepu, kalekaleyu, alouushouu, paruluwaa, meruwanapaain, amayu, shaanou je lwaneirua nekapukalu je neiraanajapukat na wayukana saau waneirua eekulu maaka pula´anna, aai, maiki, piitchusha, si´ina.. Maaka jutujawere so´omuin tü palayato´ukat San Agustin eeshi supula junajuin wane documental kanuliasu "la muerte lenta de laguna San Agustin " suluu internet
Mmapa so´u 27 julio´u so´u juyakat 1991 chi Aluwatashikai saau Colombia (Presidente de Colombia) Cesar Gaviria naapuin namuin na wayukana nayainjanaain laulain saau supushi tü Ichiikat je wane sa´ata sumuinjatu Colombia (shian apunaka ajapulu Alcaldiakat) supula tiaa achuntunusu nakumajuin wane ekipü aluwatainjatkat saau ne´ichiise sunainje tiaa nakumajaka wane empresa nakorolo kanliakat Salinas de Manaure Ltda (SAMA). Mayainje sapunuin shiki namuin tü watchuakalu nojotsu akujunuin jerainjatuin tü shiipa naluwatainjatkat aau musu nunuiki Elmer Altamar (EL ESPECTADOR 29 Nov 2020)
Nojotpaje e´eikalain SAMA sunain ayatawaa sukaje choujaain wainma karalouta achuntunakat sumuin supula empresaain shia (obstáculos legales) je musiaa sutuma nojoluin su´unatuin Ifi sulia tü watchuakat, supushi tiaa kamakat atuma Ifi shia nojoluin suwalajatuin tü chiruajatkat walashi (liquidación nominal). Ala´atamusia tü juyakalirua je eikalasu tü juyakat 2002 sumaa ayatuinya manouktaain sukuaippa tü ayatawakalu, sunainje tiaa wainma outkajirawaa suchirua. So´uya tiaa juyakalu sutuma gobiernokat akumajunusu wane karalota sukuaippamajatu tü watchuakat( Ley 773) sulu´u tiaa karalouta sukuaippamajatkat, apunusu naluwatainjanain saau seeru tü watchuakat na wayukana (apaajiraanusu laulawaa saau ichiikat sumuin Asocharma , Waya Wayuu otta Sumain Ichii aluwatatujutkat saau wane shiipa 25%, sunainje tiaa, supushuale tü namuinjatkat na wayukana) sunainje tiaa, supushua tü ichiikat naluwatainjatka aau na wayukana antusu saau sumulapunain shia (76%) je tü shiipa (24%) aputakat sumuinjatu Alcaldia chejewatkat Manaure. Sunainya ne´e tiaa karaloutakat achuntunusu namuin na wayukana nachajaintuin wane empresa suluwataain sumuinwaa (empresa privada) supula shi´yataain namuin tü ne´eichiisekat
Nojotpaje anaain saain namuin na wayukana tiaa achuntunakat namuin, musujese nojoluin nachajaain wane empresa ayatainjatkat ne´eichiise, nayaterakat tü empresa nakorotkat SAMA. Ayatashi namuinwaa sukaje SAMA, nojotpaje anaain sukuaippa, wainmaa neeru amuloinka sunaain. So´u tü juyakat 2010 isaalesia süchiki sunaatainjatuin suchikua, musujeese suchuntuin kaliinwaa sukaje tü Ley supulajatkat akiliinjia empresa eekai sumaletshajaain (Ley 550). Sunainje tiaa, tü anajutkat saau empresairua, Superintendencia de Comercio sumakat alijuna, suchajaain jaraluinjatuin akaliinjainjatuin jee ayatain sumaa, shiaka antuin wane empresa wenezolana kanuliasu Big Group, shiaka apunuin ajapulu tü ayatawakat. Wainmapaja kasa mojusu alanayakat sumuin tiaa empresat, isaasu suchiki tü ayatawatkat je sujuintakat suliaa ichiikat so´u tü juyakat 2020
Mmauluya ayatusia nojoluin anaain sukuaippa tü ichiikat, ayatushia na wayukana nachuntuin numuin chi Aluwatashikai saau Colombia ni´yateruin sunain tü ichiikat tü empresa namanakat. Mmauluya ayatana anaain´ru wane jouchon shiipa tü ichiikat.
Supula sunouktainjatuin je sulejainjatuin tü ayatawakat sunain Ichii maakapu, maakapu nakuentajapuin na laulayukana, wana sumaa eeshatapuin emiirawaa Manaure, wana sumaa e´epuin kaletsha, eepuin eiranajawa Ichii sumaa pitchusha… supula tiaa che´ujasu so´otuin naain chi gobiernokai tü painjirawaa nama na wayukana sulukat tü karalouta ashajushikat 27 Julio´u so´u 1991. Mmauluya ayatushii waya watapajuin sunouktaain je shiitain maakapu suchikuaya paala sukuaippa tü suwashiruinkat Manaure