Ana Estela Nava González
|
Ana Estela Nava González (Walerü, 23 no'u kashikai akoosto'u no'u chi juyakai 1943) Eetaasü wanee wayuu jemeisü sulu'u tü mma Walerü münaka, Suuria, Wajiira, Wenesueela; so'u tü ka'ika piama shikii apünüinmüin, chii kashika'i akoosto'u, nünain chii juya po'loo po'lootuamüin shikii mekietsatmüin pienchi shikii apünüinmüin.[1]
Süchikimaajatü[anaataa | anaatawaa suurala]
Naashein naa laülayuukana Wulanka Jusepita Wonsalee Aapüshana (Blanca Josefina González Aapüshana) jee Jusee Minkelü Naawa (Jose Miguel, aliijuna frances) sünülia sulu'u karalo'uta shia Aana Teela Naawa Wonsaale (Ana Estela Nava González), otta müsia shime'erajia shia "Pocha", shia shi'irumaka shii, Pocha münüsü aka jamüin waneein jintutchon anachonsü ma'in, kasutatchonsü, ko'oyocheinshi suwalaachein. Pocha waneesiasü sünain jietchon shia wanaa sümaa tiasan.[1] Sümülie müinma yaa nia wanee toolo kanüliakai Lesanter (Alexander).
Pocha sülüin tü laülaaka Purerepinta Wonsalee, wayuu Aapüshana, shia tü wayuu eetüjütka Walerü, wanee wayuu washirü sümainwajatü.
Waneesia sünain jietchón shia na'aka waimma tooloyuu süpüshi, emi'ijaasü namaa süka shimi'ira tooloyuu, müinka chocho, awate'eraa kayuusia, jatü, junaaya, atchinjirawaa otta müsia wayuunkeera jee waneeiruaya.
Tü shikirajaaka anain[anaataa | anaatawaa suurala]
Ekirajaasü miyo'upa shia alepujaa sukua'ipa wayuu sümaiwaa, natüjaapa so'u kasa mojuin namüin, otta müsia ekirajaasü yala Walerü namaa naa Kapüchiina jee Mounjairua aipirua juya.
Pocha sünain tepichiin jee jimo'olüin shia wanee wayuu kamaneesü ma'in, keme'eraluu, namaa na ekirajaakana sümaa sukaaliijüin naya sünain tü nashajalaaka sulu'u tü ekiirajüleekalü.
Pocha shia tü akalijakaa naa ekirajaakana sümaa, noulia naa ekirajulinkana jee naa mounjakanaa eeshi eekai kaü'nüüraliin jee mojulain, eetüjülia sa'in sünain shikiipü'üin shia kasa, atüjasü alijunaiki nünainje süshi, wanee wayuu yootui ma'in.
O'una müsia Marakaayamüin sünain wane'eya shikirajaaya sünain aipirua juya wachiyetka shia cheje'eya, otta müsia mainma tü kutsa (curso) sa'inrüikaa süchikua wainma kasa. Eeshi wanee sülaüla nüwala süshi, ni'rüin yo'oyoin ma'in shia nümaakuu nümüsü süka sütüjüin wayuunaiki, jee alijunaiki , shia tü akujütkaa pütchii namüin naa wayuukanaa eepünalee naya sünain aainraa kampañaa (campaña) sünain tü Laü'layupiakaa kasutatkaa (Partido de Acción Democrática), yalejeejatü tü süchekalain a'yatawaa sümaa laü'laapia süpüla sükalijüin naa wayuukanaa wajiirü.
Sünüiki Pocha[anaataa | anaatawaa suurala]
“Debemos hablar nuestro idioma en la casa y en la calle de manera permanente, nos debe causar orgullo” (Nava Aapüshana, 2015). Pocha aashajaasü waneepia saa'uje tü wanüikika shii'iree süchecheraainjatüin sulu'u nekii na tepichikana.[2]
Süpüshii Pocha[anaataa | anaatawaa suurala]
Kasaatsü nümaa wanee alijunaa Aantoonia Ture (Antonio Torres) nünülia, mekietsat süchonyuu nümaa, ja'rai tooloyuu jee pienchi jieyuu, kachonsü wanee senkeyuu piama jieyuu, nanülia süchoinyuu shia: Minket Ranjet (Miguel Ángel),( shii anaajashi ). Pürankit Aantoonia.(Franklin Antonio), Juwana Aima'ara (Juana Aimara), Mashula Teela (Mazula Estela), Aantoonia (Antonio), shii anaajashii )
Aalesanter Karinoya (Alexander Karinoa), Kenemaa Yosusii (Kenelma yosusii), Tamaruu Jelimat (Tamaru Angelimar) jee Juransiko Aantoonia (Francisco Antonio).
Shi'yataain Pocha[anaataa | anaatawaa suurala]
Pocha sünainje jintulüin shia eetüjülü saa'in sünain shikiipü'üinjatüin mainma kasa, kamalaintüjülia sümüin shi'yataain süpüla jee so'u wayuu, kajutsu wayuu sutuma, wanaawasü salii tü müliasüka jee washirüin sümüin.
Wayuukalü tüü mainma shi'yataain, sünain majayulüin shia e'itaanusü shikiipü'üin shia tü wayuukalüirua Walerü .
Keepiasü wayuu miichiirua anaasü shiitala jaülapia miosuka suluu woumain Walerü suchuntala laulaka Poosha. Jarai woliwalü sulia sumaiwalee sutuma tiaa alijunakalürua , awalajunüsü sünain mainma juya. Yaleejejetü tü pipienta joyotoko shipian mainma wayuu Walerü. ( viviendas rurales).
Ana Estela Nava González Wayuu Aapüshana a'yatasü mainma juya sümaa tü laülapiakalu suluu woumain , shia wanee wayuu achejalü ana'a namüin naa wayuukana Walerü, eekalü ayuulin , püreesain , anajain aapüshii, eekalü achuntüin kaliwaa sümüin , süchejain shiaka sukua'ipa süpüla einjatüin shia , jee anaainjatüin tü wayuukalüirua.