Püliikü

Tü Wikipeetia
Ir a la navegación Ir a la búsqueda
Püliikü sünain alaapaja chaa wajiira.

Püliikü je Püliiki (alijunaiki: burro) (Equus africanus asinus) nia wane mürülü pinchipa'aje'ewai süpüshi tü équidos. Nüpüshikalüirua icha sümaiwa chasü Africa, aapaanüsü süpüla mürulaa müinka sa'ain tü amakalüirua ichaa Asia, sünainjee tia chi püliikükai aapaanüshi natuma naa wayuukana supüla aja'itaa jee süpüla awa'te'era sünain ashanajirawaa. Süntapa'a joolu'u tü e'ejetü, kemion a'yaataka sünain wane kasa sümüin wayuu, chi püliikükai nnojoishi kojutuin müinka icha sümaiwa.

Süchiku sukua'ipa[anaataa | anaatawaa suurala]

süpüliküse wayuu

Sünainjee tü palajatüka akua'ipa, tü püliiküka aapaanüshii chaa Europa, Asia jee müsia Afrika süpüla e'ikajaa kasa eekai jawatüin, ajütaa süchiki e'ejetü jee müsia süpüla ei'kajaa wayuu. sükajee nnojoluin müin nia na'in amakai, sükajee nnojoluin kawachirain jee matsüinsai süpüla wane kasa eekai jawatüin ma'in. Chi püliikukai kanchouleshii sünain asaa wuin jee kama'ashi süpüla ouktaa jee müsia anashi nia süpüla waraittaa soo'opünaa uuchi jee sünain mma eekai ipapüleein. Kojutshaatashi sümüin mmakat wattapünaa sükajee jamüin cho'ujaashi süpüla ei'kajaa süikaainka alijunairua jee wayuuirua.

Püliikü süma'ana wayuu[anaataa | anaatawaa suurala]

sütüriyasee pülikü

Tü püliiküka jee chi püliikükai münakana wanee mürütnuu miichipa'ajana, joutshii süma'ana wayuu cha'yaa Wajiira, shia e'jenaka süpüla o'unajawaa wattamüinpünaa otta müsia süpüla süsaajüin chisooui wattajee. Eeshii süpüla nama'anüin sünain awate'era müsia sünain ashanajirawaa. Süküjala tü wayuukalüirua sümaiwa, antiruushi chejee wattajee sulu'ujee tü mma Aapürikaa müsia Euroopa münakat, suumain alijuna.

Eesü püliikü sünain tooloyuin otta müsia sünain jieyuin. Wainmapütsü sütapa'a: eesü eekai ratuunain, mütsiiyain, mmoutalüin oulaka müsia kasuutotnuin. Atüriiyajaanüsü palajanaa süpüla süwaraitaainjatüin sünain tü shi'atainjatüka pansaain sutuma tü wayuu kapüliiküsekat. Ekaje'etnüsü alama sujuuna shi'yatain otta müsia süsitnüin wuin süpüla katchin saa'in.

Sütüriiyase sümaa süshenchein püliikü[anaataa | anaatawaa suurala]

Türiiya münüsü tü o'otünakat so'u püliikü süpüla einaseinjatüin süpüla o'unajawaa wattamüin, akumajünüsü süka süta pa'a, oosojünüsü palajanaa süpüla sukumajünuinjatüin müsia tü sheichekat shia tü achechetnakat süleepüna püliikü süpüla icheinjatüin, nojoluinjatüin jawawain sütüriiyase.

Sukua'ipa süta püliikü[anaataa | anaatawaa suurala]

Tüü püliikükat mülouyuu süchee, kekiisü, ko'usu, ke'ichisü, kasaasü, kaanuküsü, kaisü, kale'esü. Atüjasü aya'laja musia oponojowaa tü keejenakat.

Püliikü sünain e'ejenain

Tüü püliikükat e'jenaasü sutuma wayuu sünain o'unajawaa wattamuin musia sünain asukaa siki, emiirukaja sünain aja'ita wuin. Kamaneeyaasesü seemeraapa süchiki shiatain.

Sujutu Püliikü[anaataa | anaatawaa suurala]

Tü püliikükat aije'esü apülaa süka e'ejenain shia sünain kasa supushua'aya müsia mürülüin shia sutuma wayuu. Ekaje'etneesü, asitne'esü wuin waneepia süpüla anachoin sutaapa musia katchiin sa'in süpüla shi'yataain.