Ir al contenido

Institución Etnoeducativa Integral Rural Internado Indígena de Nazaret

Tü Wikipeetia
Ekirajiaapülee Nasaree

Institución Etnoeducativa Integral Rural Internado Indígena de Nazaret jünülia wanee ipa natuma naa wayuu wuinpeje'ewoliikana, a'ikale'eruushi joo'u juyaka 1.911, nutuma chi kapüchiinakai Antonio de Valencia müshia pürai Crispin de la Palma.

Nantapaaka naa monjakana jo'u juya 1.914, antüsüirua jirokpünaa tü palaaka julu'u wanee anuwa, eere nasitüjain julu'umuin türa mmaka palaalü etnaajünüsü julu'u Paralieru'u jümünüin (Corregimiento de Puerto Estrella) münüsü natuma naa alijunakana, nala jieyuu antapaakana Paralieru'u pawalaawashi naya nanüliaruwa müsü yaa: Verónica jümaa Mercedes de San Juan, Angela de Barranquilla, jüchikejee nantüin Palaalü o'unüshii Amurulu'umuin ja'u puliiku atümawaa jüka jamüin nnojoluin tü ejetuukat jutuma alijuna juma'iwa ya'ya wuinpumuin.

Tü ipaka o ekirajüleekat eitka ma'alu yaa wuinpumuin ottusü juka wanee piichi eere nainmajünüin naa moo'utshiikana jüpüla nekirajüinjanain jünain atüjaa saa'u karalo'uta, jiasa'a joo'o mapa' ja'u tü juyaka 1.955 chi kapuchiinakai Livio Reginaldo Fischione chi kachisakai tü morokootaka jüpüla jüikaleeria tü ekirajüleeka müleuska eekalü mo'ulu yaa. Laülaashiraa nümaka atumawaa chi obispokai, jüpüla ma'ima, ma'ima jümuinjatüin ekirajúlee nüikaleerüin ya'aya wuinpumuin jüpula mule'ujatüin Tü ipakat etnajünakat julu'u Nazaree jümunin mo'ulu yaa, eejanale najattirúin nala palajanajana tepichi júnainmuin jarai juya jünain ekirajawaa (5° de primaria) jo'u juyaka 1.967.

Otta mataasia jo'u juyaka 2.007 ajalajaashii nala tepichikana ekirajaashikana jünain atüja karalo'utta ja'amuin poloo waneeshiamuin juya (Bachillerato). Nala tepichi ekirajünaka julu'u tü ipakat Nazaree ekirajúnúshii jünain tú kasa anasukalü ma'aka jaain tü aleewa, a'iwajirawaa, eraajirawaa jumaa tepichi eeka jalajeewolin yaa, eere nantúin waneepia jünain ekirajawaa jüpüla watta, watta namuinjanain otta musia jalo'ulijanain naya julu'u no'unmainpa'a. jünainjee tü ekirajawaaka atüjashii ashaittajawaa, e'irajaa, eere yalain namaa naa ekirajúliikana jüpüla natüjaainjanain aashajeeraa wayuunaiki jumaa alijunaiki otta mataasia ajüja julu'u ejeerajiapuleka tü karalo'uta wamakalü mo'ulu yaa.