Emi'iraa
Emi'iraa (alijunaiki: juegos) Tü emi'iraaka müsüka ja'in tü ashaitaaka otta tü akua'ipaka. Mainma sukua'ipa tu emi'ijawaaka sutuma wayuu, aletüjülia sumaiwajee. Tü shimi'irakaa wayuu wanaa sümaa tepichin naya akumajaanüsü süka wunu'u, pootchi, ipa, yosu, wariiya, kuluulu jee eekat napüleerua sulu'u nepia.[1]
Shimi'ira wayuu paala[anaataa | anaatawaa suurala]
Tü shimi'iraka wayuu tepichiiwa'a naya aainjünapü'üsü süka tü kasa eekalü nama'ana sulu'u noumain. Süchikejee nakumajaain nemi'ira ashaitajaashi naya süka wanaa sümaa na'inraaka nepialu'u. Tia shimi'iraka wayuu piamasü sukua'ipa; eesü shimi'ira jieyuu otta müsia nimi'ira chi jintüi toolo.[1][2]
Shimi'ira jieyuu[anaataa | anaatawaa suurala]
Shimi'iraka jieyuu o'ttusu süchiirua sukua'ipa nei jee noushi. Akumajaanüsü namüin sutuma nei jo noushi süpüla eeinjatüin nama'ana no'unapa sünain asukaa siki, ashijawaa sotpa'a laaka jee no'unapa sünain alapajaa. Tü shimi'iraka jieyuu süpülajatü nemi'ijain naa jimotnuukana süpüla nalaüle'erain naa'in eepünaalee naya. Majayutpa naya, asünaanüsü noulia sutuma nei jee noushi, süpüla na'wanajaain nakua'ipa sümainmüin wane wayuu jierü mülo'u. Tü shimi'iraka jieyuu shia tü wayuukeeraka jee müsia tü ajapkii.
Nimi'ira chi wayuu toolo[anaataa | anaatawaa suurala]
Tü nimi'iraka chi jintüikai waneejatü sukua'ipa suulia shimi'ira naa jieyuukana. Nimi'ira toolo akumajuushi sünainjee kasa eekai wanaain nümaa ja'itairua wunu'uin, ipain, wariiyain otta waneeinua. Chi jintüikai kemi'irainshi tepichiiwa'a nia, otta jima'aipa nia, japüishi otta a'wanajaasü tü nimi'iraka. Mainma sukua'ipa nimi'ira chi toolokai, tü emi'ijawaaka nüshatüin süchiirua nüshi, nuwalayuu jee noulia naa waneeirua tepichi wanaawaka nümaa. Chi jintüikai emi'ijaashi sünain awate'eraa ama, achimpajaashi, olojushi, eesü junaaya nüma'ana, otta waneeirua.[1]
Awate'eraa ama[anaataa | anaatawaa suurala]
Chi amakai jütüma wayuu wanee mürüt anamia ottsia cho'ujaashaanashi süpüla e'ejetü sünainje kawatirain ma'in nia. Shaitaaka tüü, jushaitüle ma'in tü wayuu eekai washirüin sünainje nnojolüin ama süma'ana supushua'aya wayuu, chi amaaujuchikai tepichiinjachi nnojoluinjachi süpüla nülatüinjatüin nuuyasee süchikije po'loo jara'i jottsia chi awatterüinjachikai nüsipuinjachi chi ka'amainkai. Tü mma suwateeriaka süpüla tü ashaittaaka weruluinjatü ma'aka ja'in piama shikii alatia, jottsia miyouinjatü maka ja'in pienchitua juwachirapala ama.
Achimpajawaa[anaataa | anaatawaa suurala]
Tü achimpajawaaka piamasü jukua'aipa. Wattajeeinjatü otta pansaainjatü jukua'ipa. Jotsia eejeerü tü jujutiaka wattajeeinjatü, ma'aka ja'in ja'arai shikii sünaimüin a'ipirua shikii alatia maaka tepichiree naya, po'loo shiki sünaimüin piamatua po'looin shiki alatia ma'aka wayuu miyo'ule naya.
Ajaawajawaa[anaataa | anaatawaa suurala]
Wane'ewai sukua'ipa tü ashaitüsüka ojutusü wanee ipa jo'uchon wattajee ma'aka sa'in piama shikii alatia sünain ni'iyatüin tü jiyawaseeka otta ja'toule tü jiyawaseeka eeshi supüla nükanajü'in.
Junaaya[anaataa | anaatawaa suurala]
Tü junaayaka wanee susu jo'uchon müsüka ja'in wanee süi, sünain piama ji'ichi miyo'u. Juse'erü e'itaanusü wanee ipa, chi ojutuinjachikai nijittaain siichiru'u nejepira, nüleeyatüin wainmattu jünain nüjütüin tü ipakat. Eeka Watta'in sujutia nia akanajaaka. Tü emi'ijawaaka tüü aainjünüsü jüpüla ayaawata nütsüin wanee jintüi otta wane toolo wana sümaa wane ayoujirawaa.
Yosushula[anaataa | anaatawaa suurala]
Aakajünüsü jiipuse tü yosuuka otta süka tü yoshulaka achonoojünüsü jiipawai. Naa piamashi ashaitüinjanaka shawatushii eere wanee jiyaawase, tu jiyaawaseeka wattajeesü ma'aka ja'in po'loo piama alatia, yalajeechiika ojuniraashi na'u tü yoshulaka yosu jünain nnojolüin nnojüitüin juuli tü juyaawaseeka. Naa shaitüshikana eeshi süpüla nnojutin jara'itua jukua.
Soomüin tü pütchika[anaataa | anaatawaa suurala]
Emi'iraa: (alijunaiki: juguete) Sutuma wayuu mainma sukua'ipa emi'iraka, eesü shimi'iraa tooloyuu, eesü shimi'ijayaa jieyuu.
Naa tooloyuukana emi'ijaashi süka sushula yosu, jatü, sukuwayaa yosu (carritos de cardón), koucha sümaa ipa (honda), awate'eraa ama, sünain alojoyaa wuchii.
Naa jieyuukana emi'ijaashi süka wayuunkeera otta süka ajapkii. Naa jieyuukana waneejatü nakua'ipa noulia naa tooloyuukana, achiaanüshi weinshi sutuma nei jee noushi suulia yalain sünain emi'ijawaaka
Jukuwa'ipa pansaanüikiru'ulu juchikuwa wayunkeera[anaataa | anaatawaa suurala]
Jumaiwa eesü wanee shimi'ira tepichi jouchonyuu wayunkeera sünülia. Maima jukuw'aipa jaainjia otta müsia jütükia natuma naa tepichikikana. Aainjünüsü juka yotojolo, wunu'uchonni, patsuwa, si'ichi, mala'ira, mapase otta müsia pootchi. Wayunkeera shiimainsükaa juyuluin laulayuu aainjünüsu jüka taai, siruwa, otta musia shai pootchi ipajatüirü.
Tü wayunkeerakalü akumajünüsü julu'u juyaakuwain mürülü tü eekalü jupa'a mmapa'akat je müsia jütapa'apalü wayuu, kachirayaasü; ke'iyotkiisu jüpüla naa tepichikana watta ka'i nayaawatüinjatuin tü nakuwa'ipakalü julu'u wayuuin naya juulia jooyajüin naya.
Tepichi atüküsü wayunkeera süka pootchi jee emi'ijaasü sotpa laa, sujuunalu'u süshijain ne'i, tü wayunkeeraka nnojotsü koupunaain su'upunaa wayuu aka nnojolu'uin shimi'ijaajüin süka tü wayuukalüirua, suulia amüloin sujutuu wayuu sulu'u mmapa'akat, jüka jamüin kasalajanasü tüya amaunnajüi ma'aka juyo'ujireennüin jümaa o'upünawaa shiaja'aya ko'upünaayakaa shia shikii mürülü tü eekat jüpa'a mmakalü.