Jepira

Jepira

Jepira (alijunaiki: Cabo de la Vela) Jia sojotojooya palaa eekalü shiroku palaaka Caribe; antüsü anain palaajee no'u chi mmakai Ameerika Uuchimüin, iipünajee no'u chi mmakai Wajiira sulu'u Kolompia. Palaajee sünain eesü maka 47 m s. n. m.

Tü Jepira sümaka Wayuu shia türa mma yalakaa sotpa'a palaa, e'ere uuchi kama'aichi münakai, süküjala  laülaayuu, tü Jepirakaa wanee mma pülasü, kajütusu ma'in  atumaa, Shia eemüinree sütüin saa'in Wayuu yala e'ere, aapünüsü natuma na Wayuu kepiakana pejepünaa sünain türaa mmakaa, Shiyorolo Wayuu, shi'ira wuchii, shikiisa tepichi asheitajaasü, kaasha'ira su'utpunaa yonna, süsiraa majayünnüü, süsiraa jimo'onuu ashükütajaasü, kasakaa süpüshua'a mataainka shiimüinkalin.

Eesü ayatüin tü sukuai'pakaa Wayuu süpüshua'a, eesü miichi sümaa shipiapa'ala Wayuu, makatka luma, kulaala, polumaleeta, jepi, jee mürülü müinka kaa'la, annerü, ama, puliikü, kaliina, wuuchikaa süpüshua'a.

Watta saalii suchukua Jepira sütüma Wayuu, kama'airü, sukuai'pa anoujaa sünain sütüma Wayuu laülaayuu.

Eesü Wayuu e'raajüin Jepira sükajee sülapüin, shi'rüin kasakaa süpüshua'a cha'yaa, shi'rüin tü Wayuu o'utusukalüirua paala, eekai ale'ejüsüinrüin cheje'eya, tü Wayuu makatakalü shia saa'in Wayuu outusu.

Chamüin cha'ya antüsü Wayuu süwüinkain, püliiko'uin, eesü Wayuu amajutuin jee müsüja'a eekai ke'ejenain kemión.

Outapaa Wayuu o'unusü naa'in jepiramüin, kemiashi wopulu'u  o'unusü nümaa tü saa'inkaa kaa'ula, paa'a, anneerü  eekai ekiraain su'utpünaa   ala'apajaa, cho'ujaasü nümüin süpüla anainjachin nia cha'ya Jepira e'ere shia nürüleeja'attaain.

Aashajaashi süpüshii Wayuu sümaa sulu'u lapü, kakalia süchikejee outaa, ale'eya sukuai'pa tíaa, sünaijeejatüin kajütuin sütüma Wayuu saamaka, chira Wayuu müliashii.

Süchikimaajatü

Sujutpala Jepira namüin naa wayuukana

Mmakat tüü, sotpa'akat palaa, sulu'usü tü mmakat Wajiira, shia wane mma eere kepiain naa wayuukana, wainma nayakana sulu'u, Jepira sünülia natüma, kojutsü natüma je kapülainsü namüin süka shiain suumain naa'in naa wayuu ouktakana.Maima wayuu antaka wattajee sunain eerajaa jepira.

Nantaiwaa na alijunaka

No'u chi juyakai 1499, chi alijunakai Alonso de Ojeda antüshii sümaa nukua'ipa, süchikejee warattüin nia sotpa'a tü sojotojooya palaaka golfo de Paria amünakat, palaajee no'i chi mmakai Wenesueela, nüntaiwa wajiiramüin ni'rüin tü mmakat jee ni'itaain sünülia Coquibacoa jo Coquivacoa, sükajee shiayaa naa'inrü wane mma shiroku tü wüinka.

chaa Jepiramüin eesü palaa jee mmapa'püle. Sunain palajanaka ouktaa akumujunusu nukuwaitpaa supüla anaainjachii nikiira jee sunain ayulaa jiipü awanajasu sunain waneeyan, musuu suchukuwaje

Palajanaka Ouktaa

Jünain palajanaka ouktaa tü apüshika outkajasü supüla alaapaja so'ü jupüshika, kakooloinsü mürüt müinka sain kaa'ulaa, anneerü jee pa'a. Tü mürütka makaa kapülainsü sumüin wayuu kajamüin shiia shiküin yoolüja, waraitaaka sunain alaapaja; chii yoolüjakai niia chii ouktushikai waraitüshi sa'akapüna wayuuirüa supüla apütaa nüpülaapüna oünaa chaamüin Jepira, kettapa tü alaapaja jee nüjoitunapaa chaa na'amaaka; nainkaa ounüshi sumaa nürüleejüinka mürüt ouktaaka sunain alaapajaka.

Suchikeje palajanaka ouktaa aitnusü tü nowenariia alaatapa akaratshi kai, kashiiwai jee juyaawai. Sa'ainka ouktusu ounusu Jepiramüin, yaalasü sunainmüin po'loo juyaa. Alaatapa 10 po'loo juyaa aitnusü tü anajawa (Ayulaa Jiipü)

Anaajaawaa (Ayulaa Jiipü)

Alaatapa 10 po'loo juyaa suchikeje palajanaka ouktaa, aitnusü tü alaapaja sunain anajawa jiipü. So'ü wanee kai wattapia outkajasü apüshika sunain akotchajaa niipushe ouktakai, sunain makaa antusu Yoolüja chejee Jepira supüla antiraa sumaa nupüshika, tü alaa'ulaayuuko sunain makaa, akaamajüsu tawakoo supüla apaantajaa tü yoolüjaka antakaa sumaa sa'ainka ouktusu. Sunain niütnapaa jiipüka tü jieyuuka piachii oyoneetsü chirinche soou sementeriiolü sü'süin tü alaapajüsuka yoolüja antakaa chejee ein su'mmashe ouktusu