Epi Sutuma Wayuu

Tü Wikipeetia
Epi Ayaawasapa'a

Sunu'use Wayuu (alijunaiki: Medicina tradicional Wayuu) shia tü shipikat ayuulii sütüma Wayuu, tü epi sünainmusu chi piachikai aka jamüin nia atijaaka saa'u sukuwaippa supanaa wüittüshii anakat supüla wanülü, tü piachikat sütüja ao'ulu supüshuwa'ale kapülakat süpana mojuui shia tü a'yatawaa sümaa lania shiaa süsheyuu süka jamüin shiain atüjain saa'u anatiraa suwanülüüshe wayuu.

Tü Piachiikat joüsu sumaa maakat, tü soushikat shiki'irajüin sunain maakat, tü Piachiika eesü supüla tooloin otta Jie'rein nnojotsu kasain süchiki . Tü suseyuukot antusu shimiiwa saa'u jintulü'iwa musuu sukuwaitpaa: Wane kai tü jintutkat aapuusü akutkajaasu aippa'awai, sunainje türaa alapüjasu wane soushi piachii; sunainje makaa antitnüsu jintutkat akumunujusu saa'u jamüinjatü sukuwaippaa joolü, asurütnusu sutuma laa'ülaa atijaka ekirajanusu saa'u piachiwaakat.

Sunu'use Wayuu[anaataa | anaatawaa suurala]

Aiipia.
  • Shira Wüi (alijunaiki: Ron de culebra ciega): Süsüin Wayuu eekai yülüin shiipüse, tü makaa asutnusu wanee asushi so'ü kai, jimatashanuinjatü sunain makaa; tü wuiika ekerotunusu sulü wanee pateyaa kalüsu chirinche, yaleje aputunusu maima kai. Kettapa jiia aikünusu sumüin Wayuu eke ein.
  • Pali'ise: Shiia tü sumanaka tü piachiikai supülasu o'ojitna majayut siia supülasu ayule müin sain tü samutnapaa (Epilepsia), tü pülantaka makaa antunusu chaa Uuchii Makuira chaa mmakat Wajiira tü pülantaka tü ayatasu Wayuu sutuma kajamüin yootusu sulü Lapüt.
  • Je'yutse : Supülasu ayualee so'ü sutaa Wayuu siia jootusu
  • Eechuwaa - Yaichua: Supülasu aiwa alee
  • Poolot: Supülasu ayulee ataa, shiita
  • Maluwa: Shiia wanee pülanta mioü anainmüin 3 (Apünuin) waraa ipunamüin, ees chaa mmakat Wajiira nee, tü pülantaka tü supülasu Shunuii (Gripe) siia supüla kassa so'ü asu'ushi
  • Jawaapia: Shiia supüla kashajaa siia aiwa alee, tü makaa alakajunusu kettapa asunusu sutuma Wayuu; tü pülantaka tü nnojotsu maimain asotüin chaa Wajiira.
  • Alouka: Supülasu aiwa alee, shunuii siia ayuule so'ü asalaa'ain
  • Samuttapai: Supülasu shunuii siia ayuule so'ü asalaa'ain
  • Waraarat: Supülasu kashieka jieyuu (Menstruación) siia juyanta alee (Gases)
  • Wainpiraicha'a: Supülasu asutaa atta (Picazón de Piel) jee shiita (Hongos de Piel)
  • Suurula aippia: Supülasu ayule so'ü awalatshijawai aipairua (Sudoración Nocturna) siia shirajia souu jintut (Visión Borrosa)